Jäsenesittely: Aqsens, Virtsasta paljastuu totuus
- Nina Pulkkis
- 9 tuntia sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Kuvittele testi, jossa pieni määrä virtsaa riittää tunnistamaan aggressiivisen eturauhassyövän, Parkinsonin taudin tai vaikkapa haimasyövän. Turkulainen bioteknologiayritys Aqsens on valjastanut bakteriofaageja uuden sukupolven biosensoreiksi. Tuloksena on nopea, ei-invasiivinen, eli kehoon kajoamaton, ja poikkeuksellisen herkkä menetelmä sairauksien havaitsemiseen.
Punaviineistä potilaisiin
Aqsensin tarina alkaa yllättävästä paikasta: vesien ja viinien tunnistamisesta. Yrityksen perustaja, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani ja biofysiikan pioneeri Pekka Hänninen kehitti fluoresenssitekniikkaa, jolla voitiin tunnistaa ja erottaa punaviinien kemiallisia profiileja – jopa laatia “wine recommender” -järjestelmä henkilöiden omien viinivalintojen perusteella. Koska kyseiselle tekniikalle ei ollut kaupallista mahdollisuutta Suomessa - yritys muutti kurssia. Viinien sijaan katse kääntyi pian terveyteen, kun mukaan tuli biokemisti Janne Kulpakko ja hänen tutkimansa bakteriofaagit. Näistä luonnon omista bakteerien viruksista tuli Aqsensin uusi työkalu sairauksien tunnistamiseen.
Faagit: luonnon omat bakteerivirukset
Faagit eli bakteriofaagit ovat viruksia, jotka elävät symbioottisesti bakteerien yhteydessä – ne eivät ole vahingollisia kasvien, eläimien tai ihmiskehon omille soluille. Niitä esiintyy kaikkialla luonnossa, ja ne ovat keskeisessä roolissa ihmisen bakteeritasapainon säätelyssä: jokaisen meistä kehossa elää satoja miljoonia faageja.
Aqsens hyödyntää tätä luonnon evolutiivista työkalupakkia poikkeuksellisella tavalla. Yrityksen muokkaamat faagit on opetettu tunnistamaan tiettyjä sairauksia aineenvaihdunnan muutosten ja biomarkkerien perusteella – ja ne tekevät sen nopeasti, tarkasti ja täysin kohdistetusti. Aqsens on kehittänyt kaksi faagia, X.174:ää ja M13:ta, tunnistamaan sairauksien aineenvaihduntamuutoksia ja biomarkkereita esimerkiksi virtsanäytteestä. Näytteessä oleva biomarkkeri tai kohde saa faagin vapauttamaan leiman, joka näkyy joko paljaalla silmällä tai erittäin herkästi aikaerotteisella fluoresenssimittauksella (TRF).
“Faagit eivät tiedä mittaavatko ne Parkinsonia vai keuhkosyöpää – sama menetelmä toimii, kunhan opetetaan oikein,” sanoo toimitusjohtaja Timo Teimonen.
Miksi virtsa?
Virtsa paljastaa kehosta sellaista, mitä veri ei aina näytä. Toisin kuin veressä, virtsassa ei ole aktiivista tasapainojärjestelmää peittämässä sairauksien varhaisia merkkejä. Lisäksi virtsa on helposti kerättävissä, säilytettävissä ja jopa testattavissa kotona – mikä avaa täysin uusia mahdollisuuksia tautien seulontaan ja seurataan.
Eturauhassyövästä globaaleille markkinoille
Aqsensin ensimmäinen kliininen painopiste on eturauhassyövän diagnostiikka. Testiä kehitetään yhteistyössä HUSin ja Tyksin urologian huippututkijoiden kanssa, ja kliinisiä pilotteja on määrä aloittaa vuoden 2025 lopulla. Liiketoimintamallina on teknologian lisensointi suurille diagnostiikkayhtiöille – Aqsens keskittyy siihen, minkä osaa parhaiten: bioteknologiaan.
Kiina tärkeässä roolissa
Aqsensin teknologia on löytänyt vahvaa jalansijaa myös Kiinassa, jossa sääntely on tehokkaampaa kuin Euroopassa ja tutkimusyhteistyö etenee nopein askelin. Yritys on aloittanut lähes 2 000 eturauyhasyöpänäytteen analyysitKiinassa ja on rakentanut yhteistyöverkostoa, jossa kiinnostus ulottuu myös keuhkosyöpään ja tuberkuloosiin – sairauksiin, joille ei ole nykyisin toimivaa varhaisen tunnistamisen menetelmää.
Yksilöt vievät tutkimusta eteenpäin
Timo Teimosen mukaan Suomen todelliset vahvuudet bioteknologiassa löytyvät yksilöistä – ei instituutioista.
“Ei Suomella ole mitään systeemistä kilpailuetua, mutta meillä on kyky tukea huippuyksilöitä ja saada heidät toimimaan yhdessä,” Teimonen sanoo.
Teimosen mukaan suomalainen koulutusjärjestelmä ei perustu pelkkään pänttäämiseen tai hierarkiaan, vaan se rohkaisee itsenäiseen ajatteluun, epävarmuuden sietoon ja rajoja ylittävään yhteistyöhön. Ei-hierarkkinen tiedeyhteisö mahdollistaa sen, että luova ajattelu saa sijaa – ja että tutkijat voivat haastaa toisensa ilman pelkoa kasvojen menettämisestä. Tämä ajattelutapa on mahdollistanut myös Aqsensin synnyn: risteyspaikan, jossa biofysiikka, kliininen tutkimus ja insinööritaito yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla.
Luonnon omat asiantuntijat
Faagit, nuo näkymättömät bakteerinsyöjävirukset, ovat pitkään olleet lääketieteen unohdettu voimavara – ainakin länsimaissa. Neuvostoliitossa faageja käytettiin jo 1900-luvulla haavojen hoidossa, ja apteekeista löytyi valmiita faagivoiteita. Lännessä antibioottien nousu työnsi faagitutkimusta sivuun, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Antibioottiresistenssin aikakaudella faageihin kohdistuu jälleen valtavaa kiinnostusta – ei vain terapiana, vaan myös diagnostiikan työkaluna. Aqsensin innovaatio osoittaa, kuinka näitä nopeasti muuntautuvia viruksia voidaan valjastaa palvelemaan lääketiedettä tavoilla, joita ei vielä hetki sitten osattu kuvitella. Faagit eivät ole vain osa mikrobiologista menneisyyttä – ne ovat myös tulevaisuuden täsmädiagnostiikan perusta.