top of page
Biotech Stories, News & Events

Lisää uutisia

Made by Cells palaa 2026! Merkkaa kalenteriin 29 Huhtikuuta
3.11.25
Made by Cells palaa 2026! Merkkaa kalenteriin 29 Huhtikuuta
Jäsenterveisiä: Suomen Lääkekehityskeskus –  Ensimmäinen 1,5 vuotta takana!
7.10.25
Jäsenterveisiä: Suomen Lääkekehityskeskus – Ensimmäinen 1,5 vuotta takana!
BiopSense: Kun tutkimus löysi markkinan – ja pandemia rahoitti läpimurron
29.9.25
BiopSense: Kun tutkimus löysi markkinan – ja pandemia rahoitti läpimurron
ETLAn laaja katsaus: Bioteknologia työllistää 19 400 Suomessa – moderni biotekniikka kasvaa, mutta luvitus ja kaupallistaminen jarruttavat
9.9.25
ETLAn laaja katsaus: Bioteknologia työllistää 19 400 Suomessa – moderni biotekniikka kasvaa, mutta luvitus ja kaupallistaminen jarruttavat

Jäsenterveisiä: Suomen Lääkekehityskeskus – Ensimmäinen 1,5 vuotta takana!

  • Writer: Nina Pulkkis
    Nina Pulkkis
  • 7.10.
  • 2 min käytetty lukemiseen

Suomen Lääkekehityskeskus Oy:n ensimmäinen puolitoista vuotta on ollut sekä työntäyteinen että lupaava. Marraskuuhin 2024 mennessä koottu nelihenkinen tiimi on käynnistänyt arviointiputken, jossa on kulkenut jo yli 40 lääkeaihiota. Ensimmäinen sijoitus on tehty ja yhteistyöverkosto tutkimusryhmiin on rakentunut koko maan kattavaksi.



The Team
Suomen Lääkekehityskeskus Oy:n tiimi
Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Meillä on ollut yli 40 hanketta evaluoinnissa, ja sieltä yksi on edennyt sijoitukseen saakka. Arvioimme, että muutamasta muustakin voi vielä tulla sopimus”, kertoo toimitusjohtaja Maarit Merla.

 Lääkekehityskeskus on aloittanut myös uuden rekrytointikierroksen, tavoitteena palkata pari uutta asiantuntijaa alkuvuodesta 2026 laajentamaan tieteellistä osaamista.


Aihioita ympäri Suomen 

Ehdotuksia on tullut kaikkien kuuden lääketieteellisen yliopiston piiristä (Helsinki, Turku/ÅA, Tampere, Kuopio ja Oulu), ja myös bioteknologiayrityksiltä. Noin puolet ideoista liittyy syöpään; Lisäksi mukana on hankkeita, jotka liittyvät mm. keskushermoston sairauksiin ja immunologiaa.

Lääkekehityskeskukselle optimaalisin hetki tulla mukaan on vaihe, jossa tutkimuksessa on jo tunnistettu “hit” – molekyyli, joka vaikuttaa haluttuun biologiseen mekanismiin.

 “On tullut jonkin verran meille hieman liian varhaisen vaiheen ehdotuksia, mutta toisaalta se kertoo vilkkaasta tutkimuskentästä. Hitistä leadiin -optimointi prekliiniseen loppuun on juuri sitä, missä meidän mandaatti ja osaaminen ovat vahvimmillaan,” Merla sanoo.

Suomi on viiden miljoonan asukkaan maa, mutta Lääkekehityskeskuksen ensimmäisen vuoden kokemukset osoittavat, että täällä syntyy väestöön nähden runsaasti kiinnostavia lääkeaihioita ja ideoita.

“Kyllä täällä on valtavan tasokkaita tutkimusryhmiä. Tämän kokoiseen maahan nähden potentiaalisia avauksia on paljon,” Merla sanoo.

Ensimmäinen sijoitus: Kohde Pharma

Keväällä 2025 Lääkekehityskeskus teki ensimmäisen pääomasijoituksensa vastaperustettuun Kohde Pharma Oy:hyn. Yhtiö kehittää lääkkeitä MTAP-deletoituneiden syöpien hoitoon. MTAP-deleetio on kromosomipoikkeavuus, jota esiintyy arviolta 10–15 %:ssa kaikista syövistä, ja sitä tavataan useissa eri syöpätyypeissä mm. haima- ja keuhkosyövissä. Kohde Pharman lähestymistapa hyödyntää potilasnäyteperäistä dataa ja tekoälyä uusien terapeuttisten kohteiden löytämisessä. Lääkekehityskeskuksen sijoitus on pre-seed -vaihetta ja sisältää tiivistä tieteellistä tukea kehityspolun suunnitteluun.


“Kohde Pharma oli tieteellisesti houkutteleva, ja siinä on vahvaa potilasnäytedataa. Kyse on todella uniikista mahdollisuudesta,” Merla kuvaa.

Erityisen tärkeää oli myös, että yhtiö perustettiin Suomeen, sillä muitakin vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla.


Seuraavat askeleet: tunnettuus ja aktiivinen scouttaus

Tähän asti kaikki kandidaatit ovat tulleet ehdotuksina (tutkimusryhmät, innovaatiokeskukset, yritykset). Jatkossa Lääkekehityskeskus aikoo lisätä omaa aktiivisuuttaan aihioiden etsinnässä: 

“Haluamme, että tutkimusryhmät tuntevat meidät. Tunnettuus on vielä alhainen, joten teemme työtä sen eteen,” Merla toteaa.

Samalla konsulttiverkostoa laajennetaan täydentämään keskuksen omaa osaamista, sillä arviointityö on työlästä ja osin hidasta – ja painottuu tieteelliseen arvioon (targetin laatu, kehitysstrategia, kilpailukenttä).


Lääkekehityskeskuksen tavoitteena on, että yhä useampi suomalainen lääkeaihio etenee kohti kliinistä kehitystä ja että biotech-yrityksiä syntyy lisää Suomeen. Ensimmäinen vuosi osoitti, että aihioita on, yhteistyökykyä löytyy ja että riskinotto varhaisvaiheessa tuottaa konkreettisia edistysaskeleita.


 
 
bottom of page