top of page
​Biotekniikan sanasto

Biotekniikan sanasto

Suomi
Selitys
Lisätietoja

Muodostaa emäsparin tymiinin (T) kanssa (A-T) kanssa kaksijuosteisessa DNA-molekyylissä. Adeniini esiintyy myös solun muissa tehtävissä; adenosiinitrifosfaatti (ATP) on tärkeä molekyyli solujen energian tuotossa ja syklinen AMP solun sisäisessä signaloinnissa.

Adeniini (A)

Yksi DNA:n ja RNA:n neljästä emäksestä.

Ruotsi:

Adenin

Englanti:

Adenine

Yksi DNA:n ja RNA:n neljästä emäksestä.

Muodostaa emäsparin tymiinin (T) kanssa (A-T) kanssa kaksijuosteisessa DNA-molekyylissä. Adeniini esiintyy myös solun muissa tehtävissä; adenosiinitrifosfaatti (ATP) on tärkeä molekyyli solujen energian tuotossa ja syklinen AMP solun sisäisessä signaloinnissa.

Selitys:

Lisätietoja:

Ihmisyksilöllä on geenistä kaksi alleelia, kaksi samanlaista (homotsygootti) tai kaksi erilaista (heterotsygootti). Populaatiossa erilaisia alleeleja voi olla lukuisia. Erilaisia alleeleja syntyy rekombinaation ja mutaatioiden tuloksena.

Alleeli

Tietyn geenin vaihtoehtoiset muodot, jotka sijaitsevat aina samassa kohdassa kromosomissa.

Ruotsi:

Allel

Englanti:

Allele

Tietyn geenin vaihtoehtoiset muodot, jotka sijaitsevat aina samassa kohdassa kromosomissa.

Ihmisyksilöllä on geenistä kaksi alleelia, kaksi samanlaista (homotsygootti) tai kaksi erilaista (heterotsygootti). Populaatiossa erilaisia alleeleja voi olla lukuisia. Erilaisia alleeleja syntyy rekombinaation ja mutaatioiden tuloksena.

Selitys:

Lisätietoja:

Aminohappoja esiintyy myös vapaina elimistön kudosnesteissä ja soluissa. Kaikki aminohapot eivät toimi proteiinien rakenneosina vaan niillä voi olla monia muita biologisia tehtäviä.

Aminohappo

Aminohapot ovat typpipitoisia orgaanisia happoja, joista 20 toimii mm. proteiinien rakenneosina.

Ruotsi:

Aminosyra

Englanti:

Amino acid

Aminohapot ovat typpipitoisia orgaanisia happoja, joista 20 toimii mm. proteiinien rakenneosina.

Aminohappoja esiintyy myös vapaina elimistön kudosnesteissä ja soluissa. Kaikki aminohapot eivät toimi proteiinien rakenneosina vaan niillä voi olla monia muita biologisia tehtäviä.

Selitys:

Lisätietoja:

Niiden perimä koostuu DNA:sta, mutta niillä ei ole tumaa ja niiden solurakenne on alkeellinen. Bioteollisuudessa bakteereja käytetään mm. monien rekombinanttiproteiinien, kuten biologisten lääkkeiden ja entsyymien tuotantoisäntinä ja elintarvikkeiden, kuten hapanmaitotuotteiden, valmistuksessa.

Bakteeri

Bakteerit ovat pienimpiä ja yksinkertaisimpia yksisoluisia organismeja, jotka ovat sopeutuneet elämään maapallon joka kolkassa.

Ruotsi:

Bakterie

Englanti:

Bacteria

Bakteerit ovat pienimpiä ja yksinkertaisimpia yksisoluisia organismeja, jotka ovat sopeutuneet elämään maapallon joka kolkassa.

Niiden perimä koostuu DNA:sta, mutta niillä ei ole tumaa ja niiden solurakenne on alkeellinen. Bioteollisuudessa bakteereja käytetään mm. monien rekombinanttiproteiinien, kuten biologisten lääkkeiden ja entsyymien tuotantoisäntinä ja elintarvikkeiden, kuten hapanmaitotuotteiden, valmistuksessa.

Selitys:

Lisätietoja:

YK:n biologista monimuotoisuutta säätelevän nk. biodiversiteettisopimuksen (Rio de Janeiro 1992) määritelmä: ”biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkiin, kuten manner-, meri- tai muuhun vesiperäiseen ekosysteemiin tai ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän lasketaan myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus”. Biodiversiteettiä voidaan tarkastella useilla tasoilla: lajinsisäistä geneettistä vaihtelua, lajien monimuotoisuutta ja ekosysteemien tai eliöyhteisöjen monimuotoisuutta. Esimerkiksi suurilla maissipelloilla biodiversiteetti on hyvin pientä. Pelto muodostaa vain yhden ekosysteemin jos sillä kasvaa vain yksi laji. Nykyisin viljeltävä hybridimaissi on lisäksi geneettisesti hyvin yhdenmukaista. Toisaalta esimerkiksi laajan metsäalueen biodiversiteetti voi olla hyvin rikas. Monimuotoisuus on elämän edellytys. Ekosysteemien häviäminen johtaa lajien häviämiseen ja lajiston köyhtyminen vaikeuttaa muiden lajien selviytymistä. Lajin sisäinen geneettinen diversiteetti on edellytys ympäristöön sopeutumiselle ja lajin säilymiselle. Maatalousalueen monimuotoisuudesta voidaan käyttää myös käsitettä agrodiversiteetti.

Biodiversiteetti, biologinen monimuotoisuus

Biodiversiteetillä tarkoitetaan elollisen luonnon monimuotoisuutta.

Ruotsi:

Biodiversitet, biologisk mångfald

Englanti:

Biodiversity

Biodiversiteetillä tarkoitetaan elollisen luonnon monimuotoisuutta.

YK:n biologista monimuotoisuutta säätelevän nk. biodiversiteettisopimuksen (Rio de Janeiro 1992) määritelmä: ”biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkiin, kuten manner-, meri- tai muuhun vesiperäiseen ekosysteemiin tai ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän lasketaan myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus”. Biodiversiteettiä voidaan tarkastella useilla tasoilla: lajinsisäistä geneettistä vaihtelua, lajien monimuotoisuutta ja ekosysteemien tai eliöyhteisöjen monimuotoisuutta. Esimerkiksi suurilla maissipelloilla biodiversiteetti on hyvin pientä. Pelto muodostaa vain yhden ekosysteemin jos sillä kasvaa vain yksi laji. Nykyisin viljeltävä hybridimaissi on lisäksi geneettisesti hyvin yhdenmukaista. Toisaalta esimerkiksi laajan metsäalueen biodiversiteetti voi olla hyvin rikas. Monimuotoisuus on elämän edellytys. Ekosysteemien häviäminen johtaa lajien häviämiseen ja lajiston köyhtyminen vaikeuttaa muiden lajien selviytymistä. Lajin sisäinen geneettinen diversiteetti on edellytys ympäristöön sopeutumiselle ja lajin säilymiselle. Maatalousalueen monimuotoisuudesta voidaan käyttää myös käsitettä agrodiversiteetti.

Selitys:

Lisätietoja:

Luonnonmukaisen viljelyn periaatteiden lisäksi biodynaaminen viljely nojautuu astrologiaan, viljelytoimien ajoittamiseen eläinradan merkkien asentojen mukaan, sekä kosmisten voimien sitomiseen maaperään ja eliöihin. Keskeisessä roolissa ovat nk. preparaatit, biodynaamiset ruiskutteet, joita voi verrata homeopatiaan. Lisäksi korostetaan tilakokonaisuuden merkitystä sekä henkilökohtaista suhdetta tilaan ja sitä ympäröivään luontoon. Biodynaamisen viljelyn periaatteet eivät perustu tieteeseen. Biodynaaminen viljely kuuluu luomutukien piiriin.

http://biodyn.fi/viljely/

Biodynaaminen

Biodynaaminen, eli biologis-dynaaminen, maanviljely perustuu Rudolf Steinerin (27.2.1861 Itävalta-Unkari – 30.3.1925 Sveitsi) antroposofiseen filosofiaan ja erityisesti vuonna 1924 Koberwitzissa, nykyisessä Puolassa, pidettyyn maatalouskurssina tunnettuun seminaarisarjaan.

Ruotsi:

Biodynamisk

Englanti:

Biodynamic agriculture

Biodynaaminen, eli biologis-dynaaminen, maanviljely perustuu Rudolf Steinerin (27.2.1861 Itävalta-Unkari – 30.3.1925 Sveitsi) antroposofiseen filosofiaan ja erityisesti vuonna 1924 Koberwitzissa, nykyisessä Puolassa, pidettyyn maatalouskurssina tunnettuun seminaarisarjaan.

Luonnonmukaisen viljelyn periaatteiden lisäksi biodynaaminen viljely nojautuu astrologiaan, viljelytoimien ajoittamiseen eläinradan merkkien asentojen mukaan, sekä kosmisten voimien sitomiseen maaperään ja eliöihin. Keskeisessä roolissa ovat nk. preparaatit, biodynaamiset ruiskutteet, joita voi verrata homeopatiaan. Lisäksi korostetaan tilakokonaisuuden merkitystä sekä henkilökohtaista suhdetta tilaan ja sitä ympäröivään luontoon. Biodynaamisen viljelyn periaatteet eivät perustu tieteeseen. Biodynaaminen viljely kuuluu luomutukien piiriin.

http://biodyn.fi/viljely/

Selitys:

Lisätietoja:

Bioetiikan tutkimuskohteisiin kuuluvat esimerkiksi aborttiin, eutanasiaan, geeniterapiaan, geneettisen muokkaamiseen ja kantasolututkimukseen liittyvät moraaliset ja poliittiset kysymykset. Myös ihmisten ja eläinten asema ja oikeudet tieteellisessä tutkimuksessa sekä ympäristön muokkaamiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset kuuluvat bioetiikan tutkimuksen piiriin.

Bioetiikka

Bioetiikka on käytännöllisen etiikan haara, joka tutkii biotieteisiin, lääketieteeseen sekä terveydenhuoltoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ruotsi:

Bioetik

Englanti:

Bioethics

Bioetiikka on käytännöllisen etiikan haara, joka tutkii biotieteisiin, lääketieteeseen sekä terveydenhuoltoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Bioetiikan tutkimuskohteisiin kuuluvat esimerkiksi aborttiin, eutanasiaan, geeniterapiaan, geneettisen muokkaamiseen ja kantasolututkimukseen liittyvät moraaliset ja poliittiset kysymykset. Myös ihmisten ja eläinten asema ja oikeudet tieteellisessä tutkimuksessa sekä ympäristön muokkaamiseen ja käyttöön liittyvät kysymykset kuuluvat bioetiikan tutkimuksen piiriin.

Selitys:

Lisätietoja:

Esimerkiksi kompostissa tapahtuva jätteiden muuttuminen mullaksi on biohajoamista. Biohajoavat materiaalit voidaan siis hävittää kompostoimalla. Niitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa biomateriaaleihin tai biopohjaisiin materiaaleihin.

Biohajoaminen

Biohajoamisella tarkoitetaan prosessia, jossa orgaaniset yhdisteet hajoavat pieneliöiden (pääasiassa aerobisten bakteerien) toiminnan seurauksena yksinkertaisemmiksi aineiksi kuten hiilidioksidiksi, vedeksi ja ammoniakiksi.

Ruotsi:

Bionedbrytning

Englanti:

Biodegradation

Biohajoamisella tarkoitetaan prosessia, jossa orgaaniset yhdisteet hajoavat pieneliöiden (pääasiassa aerobisten bakteerien) toiminnan seurauksena yksinkertaisemmiksi aineiksi kuten hiilidioksidiksi, vedeksi ja ammoniakiksi.

Esimerkiksi kompostissa tapahtuva jätteiden muuttuminen mullaksi on biohajoamista. Biohajoavat materiaalit voidaan siis hävittää kompostoimalla. Niitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa biomateriaaleihin tai biopohjaisiin materiaaleihin.

Selitys:

Lisätietoja:

Niin kutsuttu hakkerietiikka kehittyi tietotekniikan yleistyessä. Se korostaa avointa lähdekoodia, ei-hierarkkisuutta, yhteisöllisyyttä ja innovaatioiden vapaata jakamista. Tutkimuslaitteiden ja menetelmien nopea kehittyminen ja kaupallistuminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yksinkertaista biotekniikkaa ja geenitekniikkaa voi harrastaa kuka tahansa. Esimerkiksi New Yorkissa toimiva laboratorio on avoin yleisölle ja pyrkii tuomaan biotekniikkaa jokaisen ulottuville. Synteettisessä biologiassa käytettäviä modulaarisia geneettisiä rakennuspalikoita on kaikkien saatavilla mm. BioBrick-kokoelmassa. Biohakkeri-liike voi johtaa merkittävien uusien innovaatioiden kehittymiseen, aivan kuten tietotekniikan alalla on tapahtunut, ja auttaa tieteen popularisoimisessa. Tee-se-itse-malli on herättänyt kuitenkin myös huolta turvallisuudesta.

http://genspace.org/
http://biobricks.org/

Biohakkerointi

Biohakkeroinnilla viitataan kahteen ilmiöön: sekä itsensä mittaamiseen ja oman elämän ja elimistön muokkaamiseen keskittyvään toimintaan että hakkerietiikkaan nojautuvaan biologiseen tee-se-itse tutkimukseen (DIY biology, Do-it-yourself biology).

Ruotsi:

Biohacking

Englanti:

Biohacking

Biohakkeroinnilla viitataan kahteen ilmiöön: sekä itsensä mittaamiseen ja oman elämän ja elimistön muokkaamiseen keskittyvään toimintaan että hakkerietiikkaan nojautuvaan biologiseen tee-se-itse tutkimukseen (DIY biology, Do-it-yourself biology).

Niin kutsuttu hakkerietiikka kehittyi tietotekniikan yleistyessä. Se korostaa avointa lähdekoodia, ei-hierarkkisuutta, yhteisöllisyyttä ja innovaatioiden vapaata jakamista. Tutkimuslaitteiden ja menetelmien nopea kehittyminen ja kaupallistuminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yksinkertaista biotekniikkaa ja geenitekniikkaa voi harrastaa kuka tahansa. Esimerkiksi New Yorkissa toimiva laboratorio on avoin yleisölle ja pyrkii tuomaan biotekniikkaa jokaisen ulottuville. Synteettisessä biologiassa käytettäviä modulaarisia geneettisiä rakennuspalikoita on kaikkien saatavilla mm. BioBrick-kokoelmassa. Biohakkeri-liike voi johtaa merkittävien uusien innovaatioiden kehittymiseen, aivan kuten tietotekniikan alalla on tapahtunut, ja auttaa tieteen popularisoimisessa. Tee-se-itse-malli on herättänyt kuitenkin myös huolta turvallisuudesta.

http://genspace.org/
http://biobricks.org/

Selitys:

Lisätietoja:

Aikoinaan hiilikaivoksen työntekijöiden luotettavimpiin työkumppaneihin kuuluivat kanarialinnut, joiden sirkutus häkissä viesti hengitysilman häkä- eli hiilimonoksidi sekä metaanipitoisuuksien olevan turvallisen vähäisiä myös ihmiselle. Ennen kaikkea bioindikaattorit ovat auttaneet arvioimaan, miten ihmisen toiminta on vaikuttanut ympäristön tilaan niin vesistöissä, ilmastossa, tropiikissa kuin napajäätiköillä. Esimerkiksi järven runsas leväpitoisuus viestii runsaasta ravinnekuormituksesta ja jäkälien katoaminen puun rungoilta kertoo ilmansaasteiden, kuten rikkihapon, lisääntymisestä. Pingviinien höyhenten tutkimus kertoo vuosittaisista ilmansaastemäärien muutoksista Antarktiksella ja ympäröivillä merialueilla. Bioindikaattorit varoittavat muutoksista, jotka ovat uhaksi ympäristön monimuotoisuudelle eli biodiversiteetille. Toisin kuin bioindikaattori, biomarkkeri viestii kyseisen eliön tai ihmisen omasta terveydentilasta.

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/n%C3%A4yteluvut/siy/2yt/23b

Bioindikaattori

Biologinen indikaattori viittaa eliöön tai eliöryhmään, jota reagoi herkästi ympäristön muutoksiin. Eliöiden läsnäolo, puute tai elintoimintojen muutokset ilmentävät siten ympäristön hyvinvointia ja tilaa.

Ruotsi:

Bioindikator

Englanti:

Bioindicator

Biologinen indikaattori viittaa eliöön tai eliöryhmään, jota reagoi herkästi ympäristön muutoksiin. Eliöiden läsnäolo, puute tai elintoimintojen muutokset ilmentävät siten ympäristön hyvinvointia ja tilaa.

Aikoinaan hiilikaivoksen työntekijöiden luotettavimpiin työkumppaneihin kuuluivat kanarialinnut, joiden sirkutus häkissä viesti hengitysilman häkä- eli hiilimonoksidi sekä metaanipitoisuuksien olevan turvallisen vähäisiä myös ihmiselle. Ennen kaikkea bioindikaattorit ovat auttaneet arvioimaan, miten ihmisen toiminta on vaikuttanut ympäristön tilaan niin vesistöissä, ilmastossa, tropiikissa kuin napajäätiköillä. Esimerkiksi järven runsas leväpitoisuus viestii runsaasta ravinnekuormituksesta ja jäkälien katoaminen puun rungoilta kertoo ilmansaasteiden, kuten rikkihapon, lisääntymisestä. Pingviinien höyhenten tutkimus kertoo vuosittaisista ilmansaastemäärien muutoksista Antarktiksella ja ympäröivillä merialueilla. Bioindikaattorit varoittavat muutoksista, jotka ovat uhaksi ympäristön monimuotoisuudelle eli biodiversiteetille. Toisin kuin bioindikaattori, biomarkkeri viestii kyseisen eliön tai ihmisen omasta terveydentilasta.

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/n%C3%A4yteluvut/siy/2yt/23b

Selitys:

Lisätietoja:

Bioinformatiikan merkitys biologisessa tutkimuksessa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten genomin sekvensoinnin, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin. Tärkeimpiin työkaluihin kuuluvat internetin kansainväliset tietokannat, joista löytyvät muun muassa sekvenssitietokannat eri eliöiden genomeille ja proteiinien rakenteille ja vuorovaikutuksille. Bioinformatiikka mahdollistaa useiden eri tutkimusten tulosten yhdistelyn, monimutkaisten riippuvuussuhteiden analysoimisen sekä tärkeän tiedon erottamisen suuresta tietomäärästä. Esimerkiksi etsittäessä riskigeenejä tiettyä sairautta potevien ihmisten genomisekvenssejä verrataan ihmisen yli 3 miljardin emäsparin mittaiseen referenssigenomiin. Näin on voitu tunnistaa esimerkiksi rintasyövälle, Alzheimerin taudille ja sydäninfarktille altistavia riskigeenejä. Analysoitujen tulosten perusteella voidaan myös luoda biologisia ennustemalleja esimerkiksi taudin etenemisestä systeemibiologisin menetelmin.

Bioinformatiikka

Bioinformatiikka analysoi biologisesta tutkimuksesta saatua tietoa tietokoneavusteisesti tilastotieteen ja matematiikan keinoin.

Ruotsi:

Bioinformatik

Englanti:

Bioinformatics

Bioinformatiikka analysoi biologisesta tutkimuksesta saatua tietoa tietokoneavusteisesti tilastotieteen ja matematiikan keinoin.

Bioinformatiikan merkitys biologisessa tutkimuksessa on kasvanut erityisesti tietomäärän lisääntymisen myötä, joka puolestaan on seurausta tutkimusmenetelmien, kuten genomin sekvensoinnin, kehityksestä. Niin kutsutut omiikat, kuten genomiikka, epigenomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka perustuvat bioinformatiikan menetelmiin. Tärkeimpiin työkaluihin kuuluvat internetin kansainväliset tietokannat, joista löytyvät muun muassa sekvenssitietokannat eri eliöiden genomeille ja proteiinien rakenteille ja vuorovaikutuksille. Bioinformatiikka mahdollistaa useiden eri tutkimusten tulosten yhdistelyn, monimutkaisten riippuvuussuhteiden analysoimisen sekä tärkeän tiedon erottamisen suuresta tietomäärästä. Esimerkiksi etsittäessä riskigeenejä tiettyä sairautta potevien ihmisten genomisekvenssejä verrataan ihmisen yli 3 miljardin emäsparin mittaiseen referenssigenomiin. Näin on voitu tunnistaa esimerkiksi rintasyövälle, Alzheimerin taudille ja sydäninfarktille altistavia riskigeenejä. Analysoitujen tulosten perusteella voidaan myös luoda biologisia ennustemalleja esimerkiksi taudin etenemisestä systeemibiologisin menetelmin.

Selitys:

Lisätietoja:

Biojalostamoissa yhdistetään lukuisia tuotantoprosesseja, jotka hyödyntävät älykkäällä tavalla toistensa sivuvirtoja niin, että raaka-aineet käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja jätettä tuottamatta. Tämän mahdollistaa paitsi uusi teknologia, myös laitosten suuri koko, jolloin pienimpienkin sivuvirtojen hyödyntäminen on mahdollista. Esimerkiksi biojalostamo tuottaa sellu- ja paperitehtaan jätteistä biodieseliä ja biotuotetehdas tuottaa sellun ja kuitupuun lisäksi bioenergiaa ja kemikaaleja.

http://www.upmbiopolttoaineet.fi/biopolttoaineen-valmistus/biojalostamo-lappeenrannan-uusi-laitos/Pages/Default.aspx
http://biotuotetehdas.fi/

Biojalostamo

Biojalostamo on biotalouden vastine öljynjalostamolle. Se käyttää fossiilisen raakaöljyn sijaan eloperäistä biomassaa kuten puuta ja tuottaa siitä mm. materiaaleja, kemikaaleja, energiaa sekä biopolttoaineita.

Ruotsi:

Bioraffinaderi

Englanti:

Biorefinery

Biojalostamo on biotalouden vastine öljynjalostamolle. Se käyttää fossiilisen raakaöljyn sijaan eloperäistä biomassaa kuten puuta ja tuottaa siitä mm. materiaaleja, kemikaaleja, energiaa sekä biopolttoaineita.

Biojalostamoissa yhdistetään lukuisia tuotantoprosesseja, jotka hyödyntävät älykkäällä tavalla toistensa sivuvirtoja niin, että raaka-aineet käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja jätettä tuottamatta. Tämän mahdollistaa paitsi uusi teknologia, myös laitosten suuri koko, jolloin pienimpienkin sivuvirtojen hyödyntäminen on mahdollista. Esimerkiksi biojalostamo tuottaa sellu- ja paperitehtaan jätteistä biodieseliä ja biotuotetehdas tuottaa sellun ja kuitupuun lisäksi bioenergiaa ja kemikaaleja.

http://www.upmbiopolttoaineet.fi/biopolttoaineen-valmistus/biojalostamo-lappeenrannan-uusi-laitos/Pages/Default.aspx
http://biotuotetehdas.fi/

Selitys:

Lisätietoja:

Biokemian tutkimuskohteita ovat elävissä eliöissä esiintyvien biomolekyylien kuten proteiinien, hiilihydraattien, lipidien ja nukleiinihappojen kemialliset prosessit. Biokemia liittyy vahvasti molekyylibiologian, solubiologian, orgaanisen kemian ja lääketieteen tutkimukseen.

Biokemia

Biokemia on eliöiden kemiallisia rakenteita sekä niissä tapahtuvia kemiallisia reaktioita tutkiva tieteenala.

Ruotsi:

Biokemi

Englanti:

Biochemistry

Biokemia on eliöiden kemiallisia rakenteita sekä niissä tapahtuvia kemiallisia reaktioita tutkiva tieteenala.

Biokemian tutkimuskohteita ovat elävissä eliöissä esiintyvien biomolekyylien kuten proteiinien, hiilihydraattien, lipidien ja nukleiinihappojen kemialliset prosessit. Biokemia liittyy vahvasti molekyylibiologian, solubiologian, orgaanisen kemian ja lääketieteen tutkimukseen.

Selitys:

Lisätietoja:

Sana biologia on johdettu kreikan sanoista bios ja logia ja sen sananmukainen suomennos on oppi elämästä. Latinankielinen sana esiintyy jo Carl von Linnén vuonna 1736 julkaisemassa Bibliotheca botanica -teoksessa. Nykyiseen käyttöönsä se lienee kuitenkin vakiintunut vasta Gottfried Reinhold Treviranuksen teoksessa Biologie; oder die philosophie der lebenden natur (1802). Biologian tutkimusala voidaan jaotella tutkittavan eliöryhmän mukaan (eläintiede ja kasvitiede), tutkittavien järjestelmien organisaatioiden mukaan (solubiologia ja ekologia) tai tutkittavien ilmiöiden mukaan (perinnöllisyystiede ja fysiologia). Biologian tutkimuskenttä on laajentunut viimeisen vuosisadan aikana ja on syntynyt useita uusia alatieteitä. Biologian lisäksi mm. biokemian, molekyylibiologian, solubiologian, genetiikan, biofysiikan, immunologian, neurotieteen ja ekologian voidaan katsoa kuuluvan biotieteisiin.

Biologia

Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia, eliöitä ja niiden osia tutkiva tieteenala.

Ruotsi:

Biologi

Englanti:

Biology

Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia, eliöitä ja niiden osia tutkiva tieteenala.

Sana biologia on johdettu kreikan sanoista bios ja logia ja sen sananmukainen suomennos on oppi elämästä. Latinankielinen sana esiintyy jo Carl von Linnén vuonna 1736 julkaisemassa Bibliotheca botanica -teoksessa. Nykyiseen käyttöönsä se lienee kuitenkin vakiintunut vasta Gottfried Reinhold Treviranuksen teoksessa Biologie; oder die philosophie der lebenden natur (1802). Biologian tutkimusala voidaan jaotella tutkittavan eliöryhmän mukaan (eläintiede ja kasvitiede), tutkittavien järjestelmien organisaatioiden mukaan (solubiologia ja ekologia) tai tutkittavien ilmiöiden mukaan (perinnöllisyystiede ja fysiologia). Biologian tutkimuskenttä on laajentunut viimeisen vuosisadan aikana ja on syntynyt useita uusia alatieteitä. Biologian lisäksi mm. biokemian, molekyylibiologian, solubiologian, genetiikan, biofysiikan, immunologian, neurotieteen ja ekologian voidaan katsoa kuuluvan biotieteisiin.

Selitys:

Lisätietoja:

Eliöt voivat olla joko luonnossa esiintyviä tai niitä on voitu muokata laboratoriossa. Haitallisen eliön tai toksiinin määritteleminen biologiseksi aseeksi edellyttää, että se on mahdollista viedä kohteeseensa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi raketeilla, ohjuksilla, aerosolina, hyönteisten välittämänä tai kirjekuoressa postitse. Vaikutus voi kohdistua ihmisten lisäksi myös viljelykasveihin tai tuotantoeläimiin. Biologisten aseiden vaikutusta on vaikea kontrolloida ja ne aiheuttavat kohtuutonta kärsimystä. Niiden kohtalaisen helppo valmistaminen ja niihin liittyvä pelote ovat tehneet niistä myös vakavasti otettavan terrorin välineen, ks. bioterrorismi. Kemiallisten ja biologisten aseiden käyttö on kielletty Geneven sopimuksessa (1925). Toisen maailmansodan aikana kuitenkin niin Yhdysvallat, Englanti, Neuvostoliitto, kuin Japanikin kehittivät aktiivisesti biologisia aseita. Japanin joukot käyttivät myös ainakin koleraa, paiseruttoa ja pernaruttoa Kiinassa. Vuoden 1972 bioasekonventiossa biologisten aseiden kehittäminen, valmistaminen ja varastointi kiellettiin laajemmin.

Biologinen ase, biologinen sodankäynti

Biologisen aseen vaikutus perustuu elävien eliöiden kuten mikrobien, virusten tai eloperäisten toksiinien aiheuttamiin haittoihin.

Ruotsi:

Biologiskt vapen, biologisk krigföring

Englanti:

Biological weapon, biological warfare, germ warfare

Biologisen aseen vaikutus perustuu elävien eliöiden kuten mikrobien, virusten tai eloperäisten toksiinien aiheuttamiin haittoihin.

Eliöt voivat olla joko luonnossa esiintyviä tai niitä on voitu muokata laboratoriossa. Haitallisen eliön tai toksiinin määritteleminen biologiseksi aseeksi edellyttää, että se on mahdollista viedä kohteeseensa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi raketeilla, ohjuksilla, aerosolina, hyönteisten välittämänä tai kirjekuoressa postitse. Vaikutus voi kohdistua ihmisten lisäksi myös viljelykasveihin tai tuotantoeläimiin. Biologisten aseiden vaikutusta on vaikea kontrolloida ja ne aiheuttavat kohtuutonta kärsimystä. Niiden kohtalaisen helppo valmistaminen ja niihin liittyvä pelote ovat tehneet niistä myös vakavasti otettavan terrorin välineen, ks. bioterrorismi. Kemiallisten ja biologisten aseiden käyttö on kielletty Geneven sopimuksessa (1925). Toisen maailmansodan aikana kuitenkin niin Yhdysvallat, Englanti, Neuvostoliitto, kuin Japanikin kehittivät aktiivisesti biologisia aseita. Japanin joukot käyttivät myös ainakin koleraa, paiseruttoa ja pernaruttoa Kiinassa. Vuoden 1972 bioasekonventiossa biologisten aseiden kehittäminen, valmistaminen ja varastointi kiellettiin laajemmin.

Selitys:

Lisätietoja:

Biologisia lääkkeitä voidaan käyttää mm. korvaamaan elimistön omaa lakannutta tai puutteellista biologisten molekyylien tuottoa. Nykyisin myös geeni-, solu- ja kudosterapiatuotteiden katsotaan kuuluvan biologisiin lääkkeisiin. Lääkettä voidaan antaa esimerkiksi suonensisäisesti sairaalassa tai potilaan itsensä toimesta ruiskeina. Proteiinit ovat rakenteellisesti monimutkaisempia ja isompia kuin tavanomaiset kemialliset lääkeainemolekyylit, minkä vuoksi biologisten lääkkeiden valmistus on kallista. Biologiset lääkkeet valmistetaan geeniteknologisin menetelmin esimerkiksi bioreaktoreissa isäntäorganismien kuten bakteerien, hiivojen tai hyönteis- ja nisäkässolujen avulla. Tietyn biologisen lääkkeen kaltaislääkettä kutsutaan biosimilaariksi.

http://www.laaketeollisuus.fi/terveydenhuolto/biologiset-laakkeet#sthash.ANabo5jZ.dpuf
http://www.fimea.fi/myyntiluvat/biologiset_laakkeet#sthash.0sBW2GMI.dpuf

Biologinen lääke

Biologiset lääkkeet tuotetaan elävissä soluissa, ja ne ovat rakenteeltaan valkuaisaineita (proteiineja) kuten hormoneja (esim. insuliini diabeteksen hoitoon), kasvutekijöitä ja vasta-aineita (esim. rokotteet).

Ruotsi:

Biologiskt läkemedel

Englanti:

Biopharmaceutical

Biologiset lääkkeet tuotetaan elävissä soluissa, ja ne ovat rakenteeltaan valkuaisaineita (proteiineja) kuten hormoneja (esim. insuliini diabeteksen hoitoon), kasvutekijöitä ja vasta-aineita (esim. rokotteet).

Biologisia lääkkeitä voidaan käyttää mm. korvaamaan elimistön omaa lakannutta tai puutteellista biologisten molekyylien tuottoa. Nykyisin myös geeni-, solu- ja kudosterapiatuotteiden katsotaan kuuluvan biologisiin lääkkeisiin. Lääkettä voidaan antaa esimerkiksi suonensisäisesti sairaalassa tai potilaan itsensä toimesta ruiskeina. Proteiinit ovat rakenteellisesti monimutkaisempia ja isompia kuin tavanomaiset kemialliset lääkeainemolekyylit, minkä vuoksi biologisten lääkkeiden valmistus on kallista. Biologiset lääkkeet valmistetaan geeniteknologisin menetelmin esimerkiksi bioreaktoreissa isäntäorganismien kuten bakteerien, hiivojen tai hyönteis- ja nisäkässolujen avulla. Tietyn biologisen lääkkeen kaltaislääkettä kutsutaan biosimilaariksi.

http://www.laaketeollisuus.fi/terveydenhuolto/biologiset-laakkeet#sthash.ANabo5jZ.dpuf
http://www.fimea.fi/myyntiluvat/biologiset_laakkeet#sthash.0sBW2GMI.dpuf

Selitys:

Lisätietoja:

Biologinen monimuotoisuus

ks. biodiversiteetti

Ruotsi:

Biologisk mångfald

Englanti:

Biodiversity

ks. biodiversiteetti

Selitys:

Lisätietoja:

Biologisia lääkkeitä voidaan käyttää mm. korvaamaan elimistön omaa lakannutta tai puutteellista biologisten molekyylien tuottoa. Nykyisin myös geeni-, solu- ja kudosterapiatuotteiden katsotaan kuuluvan biologisiin lääkkeisiin. Lääkettä voidaan antaa esimerkiksi suonensisäisesti sairaalassa tai potilaan itsensä toimesta ruiskeina. Proteiinit ovat rakenteellisesti monimutkaisempia ja isompia kuin tavanomaiset kemialliset lääkeainemolekyylit, minkä vuoksi biologisten lääkkeiden valmistus on kallista. Biologiset lääkkeet valmistetaan geeniteknologisin menetelmin esimerkiksi bioreaktoreissa isäntäorganismien kuten bakteerien, hiivojen tai hyönteis- ja nisäkässolujen avulla. Tietyn biologisen lääkkeen kaltaislääkettä kutsutaan biosimilaariksi.

Biolääketiede

Biolääketiede on lääketieteen haara, joka tutkii ihmisen terveyden ja sairauksien taustoja päämääränään kehittää käytännön ratkaisuja terveyden ylläpitoon, sekä sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen.

Ruotsi:

Biomedicin

Englanti:

Biomedicine

Biolääketiede on lääketieteen haara, joka tutkii ihmisen terveyden ja sairauksien taustoja päämääränään kehittää käytännön ratkaisuja terveyden ylläpitoon, sekä sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen.

Biologisia lääkkeitä voidaan käyttää mm. korvaamaan elimistön omaa lakannutta tai puutteellista biologisten molekyylien tuottoa. Nykyisin myös geeni-, solu- ja kudosterapiatuotteiden katsotaan kuuluvan biologisiin lääkkeisiin. Lääkettä voidaan antaa esimerkiksi suonensisäisesti sairaalassa tai potilaan itsensä toimesta ruiskeina. Proteiinit ovat rakenteellisesti monimutkaisempia ja isompia kuin tavanomaiset kemialliset lääkeainemolekyylit, minkä vuoksi biologisten lääkkeiden valmistus on kallista. Biologiset lääkkeet valmistetaan geeniteknologisin menetelmin esimerkiksi bioreaktoreissa isäntäorganismien kuten bakteerien, hiivojen tai hyönteis- ja nisäkässolujen avulla. Tietyn biologisen lääkkeen kaltaislääkettä kutsutaan biosimilaariksi.

Selitys:

Lisätietoja:

Biomassa

Eloperäinen (orgaaninen) materiaali tai aines, joka syntyy pieneliöiden, kasvien tai eläinten kasvaessa.

Ruotsi:

Biomassa

Englanti:

Biomass

Eloperäinen (orgaaninen) materiaali tai aines, joka syntyy pieneliöiden, kasvien tai eläinten kasvaessa.

Selitys:

Lisätietoja:

Biomateriaaleilla voidaan tuottaa, korvata tai hoitaa elävää kudosta, ja ne ovat siten apuna kudosteknologiassa. Koska biomateriaalit ovat jatkuvassa kontaktissa elimistön kanssa, on tärkeää että ne ovat myrkyttömiä eivätkä aiheuta hylkimisreaktioita. Biomateriaalit voivat olla monenlaisia; lasia, teflonia, titaania, erilaisia biopolymeerejä ja geelejä tai jauheita. Biomateriaalien käyttökohteet ulottuvat kovista implanteista, kuten lonkkanivelistä, ihon korjaamisessa käytettäviin pehmeisiin materiaaleihin ja lääkkeiden kapseloimiseen käytettävistä hajoavista biopolymeereista ihonhoidossa käytettäviin hydrogeeleihin. Eloperäisistä raaka-aineista valmistetuista tuotteista, kuten biomuoveista ja kuiduista, tulisi käyttää termiä biopohjainen materiaali.

Biomateriaali

Biomateriaaliksi voidaan kutsua mitä tahansa vierasta, synteettistä tai luonnollista, materiaalia jota käytetään biolääketieteessä elävän kudoksen hoitoon tai korjaamiseen.

Ruotsi:

Biomaterial

Englanti:

Biomaterial

Biomateriaaliksi voidaan kutsua mitä tahansa vierasta, synteettistä tai luonnollista, materiaalia jota käytetään biolääketieteessä elävän kudoksen hoitoon tai korjaamiseen.

Biomateriaaleilla voidaan tuottaa, korvata tai hoitaa elävää kudosta, ja ne ovat siten apuna kudosteknologiassa. Koska biomateriaalit ovat jatkuvassa kontaktissa elimistön kanssa, on tärkeää että ne ovat myrkyttömiä eivätkä aiheuta hylkimisreaktioita. Biomateriaalit voivat olla monenlaisia; lasia, teflonia, titaania, erilaisia biopolymeerejä ja geelejä tai jauheita. Biomateriaalien käyttökohteet ulottuvat kovista implanteista, kuten lonkkanivelistä, ihon korjaamisessa käytettäviin pehmeisiin materiaaleihin ja lääkkeiden kapseloimiseen käytettävistä hajoavista biopolymeereista ihonhoidossa käytettäviin hydrogeeleihin. Eloperäisistä raaka-aineista valmistetuista tuotteista, kuten biomuoveista ja kuiduista, tulisi käyttää termiä biopohjainen materiaali.

Selitys:

Lisätietoja:

Luonnon tilaa ilmentävää biomarkkeria kutsutaan yleensä bioindikaattoriksi, kun taas biomarkkeri-sanaa käytetään yleensä ilmaisemaan kyseisen eliön tai ihmisen omaa terveydentilaa. Biomarkkerina voi toimia eliön biokemiallisissa prosesseissa, yhdisteissä (esim. DNA:ssa tai proteiineissa) tai rakenteissa mitattavissa oleva muutos, joka ilmaisee esimerkiksi puutostilaa tai sairautta. Lääketieteessä biomarkkeri viittaa tiettyyn tautiin tai taudin vaiheeseen ja biomarkkerin tunnistamisella pyritään estämään vakavammat muutokset. Esimerkiksi hieman suurentuneet veren glukoosin paastoarvo voivat viestiä alkavasta tyypin 2 diabeteksesta ja kohonnut verenpaine sydänsairauden suurentuneesta riskistä. Biomarkkereiden avulla voidaan myös ennustaa esimerkiksi eri syöpien aggressiivisuutta ja uusiutumisen todennäköisyyttä. Tautien biomarkkereiden määrittäminen vaatii suurten tutkimusaineistojen, kuten biopankkitutkimusten tietojen systemaattista analysointia bioinformatiikan keinoin.

Biomerkkiaine, biomarkkeri

Tekijä tai ominaisuus, joka ilmentää ympäristön tai eliön biologisen tilan muutosta.

Ruotsi:

Biomarkör, biologisk markör

Englanti:

Biomarker

Tekijä tai ominaisuus, joka ilmentää ympäristön tai eliön biologisen tilan muutosta.

Luonnon tilaa ilmentävää biomarkkeria kutsutaan yleensä bioindikaattoriksi, kun taas biomarkkeri-sanaa käytetään yleensä ilmaisemaan kyseisen eliön tai ihmisen omaa terveydentilaa. Biomarkkerina voi toimia eliön biokemiallisissa prosesseissa, yhdisteissä (esim. DNA:ssa tai proteiineissa) tai rakenteissa mitattavissa oleva muutos, joka ilmaisee esimerkiksi puutostilaa tai sairautta. Lääketieteessä biomarkkeri viittaa tiettyyn tautiin tai taudin vaiheeseen ja biomarkkerin tunnistamisella pyritään estämään vakavammat muutokset. Esimerkiksi hieman suurentuneet veren glukoosin paastoarvo voivat viestiä alkavasta tyypin 2 diabeteksesta ja kohonnut verenpaine sydänsairauden suurentuneesta riskistä. Biomarkkereiden avulla voidaan myös ennustaa esimerkiksi eri syöpien aggressiivisuutta ja uusiutumisen todennäköisyyttä. Tautien biomarkkereiden määrittäminen vaatii suurten tutkimusaineistojen, kuten biopankkitutkimusten tietojen systemaattista analysointia bioinformatiikan keinoin.

Selitys:

Lisätietoja:

Biomien rajaaminen perustuu siihen että eliöstö, kasvillisuus ja ympäristötekijät, kuten lämpötila ja sademäärät ovat samankaltaisia koko biomin alueella. Kaikki maapallon biomit muodostavat yhdessä biosfäärin. Biomit voidaan luokitella kokonaisuuksiin, esimerkiksi havumetsiin, tundriin tai jäätiköihin, mutta luonnossa vaihtelu ei ole näin selvärajaista vaan on mahdollista havaita eri biomien välimuotoja.

Biomi

Biomi eli eloyhteisö tarkoittaa tietyn ilmastoalueen kasvillisuuden, eläimistön ja maaperän muodostamaa ekosysteemien kokonaisuutta.

Ruotsi:

Biom

Englanti:

Biome

Biomi eli eloyhteisö tarkoittaa tietyn ilmastoalueen kasvillisuuden, eläimistön ja maaperän muodostamaa ekosysteemien kokonaisuutta.

Biomien rajaaminen perustuu siihen että eliöstö, kasvillisuus ja ympäristötekijät, kuten lämpötila ja sademäärät ovat samankaltaisia koko biomin alueella. Kaikki maapallon biomit muodostavat yhdessä biosfäärin. Biomit voidaan luokitella kokonaisuuksiin, esimerkiksi havumetsiin, tundriin tai jäätiköihin, mutta luonnossa vaihtelu ei ole näin selvärajaista vaan on mahdollista havaita eri biomien välimuotoja.

Selitys:

Lisätietoja:

Biomimetiikan idea perustuu siihen, että luonnossa vallitsevat rakenteet ja toiminnot ovat säilyneet evolutiivisessa paineessa ja ovat siksi optimaalisia ja tehokkaita. Biomimetiikan ajattelumallia on hyödynnetty monissa teknisissä ratkaisuissa aina nanomittakaavasta pilvenpiirtäjiin. Esimerkiksi tupakan mosaiikkiviruksen kestävästä rakenteesta on otettu mallia nanokuitujen valmistuksessa ja lintujen siipien rakenne on auttanut nopeampien lentokoneiden rakentamisessa.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/aerodynamiikkaa_arokotkalta

Biomimetiikka

Biomimetiikka on biologiaa ja teknologiaa hyödyntävä monitieteellinen tutkimusala, joka pyrkii ratkaisemaan käytännön ongelmia ottamalla mallia luonnossa esiintyvistä rakenteista, toiminnoista ja materiaaleista.

Ruotsi:

Biomimetik, biomimikry, biomimik

Englanti:

Biomimetics, biomimicry

Biomimetiikka on biologiaa ja teknologiaa hyödyntävä monitieteellinen tutkimusala, joka pyrkii ratkaisemaan käytännön ongelmia ottamalla mallia luonnossa esiintyvistä rakenteista, toiminnoista ja materiaaleista.

Biomimetiikan idea perustuu siihen, että luonnossa vallitsevat rakenteet ja toiminnot ovat säilyneet evolutiivisessa paineessa ja ovat siksi optimaalisia ja tehokkaita. Biomimetiikan ajattelumallia on hyödynnetty monissa teknisissä ratkaisuissa aina nanomittakaavasta pilvenpiirtäjiin. Esimerkiksi tupakan mosaiikkiviruksen kestävästä rakenteesta on otettu mallia nanokuitujen valmistuksessa ja lintujen siipien rakenne on auttanut nopeampien lentokoneiden rakentamisessa.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/aerodynamiikkaa_arokotkalta

Selitys:

Lisätietoja:

Biomolekyylien kemiallinen koostumus eroaa elottomasta luonnosta; biomolekyylit rakentuvat pääosin hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä. Biomolekyylit ovat verrattain suurikokoisia ja voivat olla rakenteeltaan monimutkaisia. Niitä rakentuu elävissä soluissa biosynteesiksi kutsutussa prosessissa, ja niiden valmistaminen keinotekoisesti on usein vaikeaa. Siksi biomolekyylien löytyminen esimerkiksi Marsista tai asteroideilta olisi melko varma merkki elämästä avaruudessa. Biomolekyylit voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: proteiineihin, rasvoihin, sokereihin ja nukleiinihappoihin.

http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/solun_biomolekyylinen_rakenne/2/

Biomolekyyli

Biomolekyyleiksi kutsutaan eliöissä esiintyviä molekyylejä, joiden pitoisuuksia eliön perimä säätelee.

Ruotsi:

Biomolekyl

Englanti:

Biomolecule

Biomolekyyleiksi kutsutaan eliöissä esiintyviä molekyylejä, joiden pitoisuuksia eliön perimä säätelee.

Biomolekyylien kemiallinen koostumus eroaa elottomasta luonnosta; biomolekyylit rakentuvat pääosin hiilestä, vedystä, hapesta ja typestä. Biomolekyylit ovat verrattain suurikokoisia ja voivat olla rakenteeltaan monimutkaisia. Niitä rakentuu elävissä soluissa biosynteesiksi kutsutussa prosessissa, ja niiden valmistaminen keinotekoisesti on usein vaikeaa. Siksi biomolekyylien löytyminen esimerkiksi Marsista tai asteroideilta olisi melko varma merkki elämästä avaruudessa. Biomolekyylit voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: proteiineihin, rasvoihin, sokereihin ja nukleiinihappoihin.

http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/solun_biomolekyylinen_rakenne/2/

Selitys:

Lisätietoja:

Veri- ja kudosnäytteistä voidaan esimerkiksi eristää DNA:ta genomitutkimuksia varten sekä selvittää bioinformatiikan keinoin mm. sairauteen liittyviä riskigeenejä ja biomarkkereita. Biopankki on tavallisen kansalaisen mahdollisuus osallistua terveyttä edistävään tutkimukseen. Näytteiden keräystä on säädelty biopankkilailla vuodesta 2013 lähtien. Biopankkitutkimuksessa käytetään luovutettuja näytteitä sekä niihin liittyviä tietoja, kuten luovuttajan aiemmin sairastamia tauteja ja laboratorioarvoja. Biopankkijärjestelmä varmistaa laadukkaan ja tehokkaan tutkimuksen: 1) näytteiden keräämisessä ja säilytyksessä sovelletaan yhdenmukaisia laatukriteereitä ja 2) näytteet ja potilaan terveystiedot kootaan digitaalisesti yhteen tietokantaan, josta ne luovutetaan tutkimuskäyttöön anonyymeina 3) tutkimuksen näytekohtaiset uudet tiedot lisätään biopankkiin, ja ne ovat siten hyödynnettävissä tulevissa tutkimuksissa. Biopankit siis kasvavat arvoa uusien tutkimusten myötä. Jokaisella näytteenantajalla on oikeus saada tietää mihin hänestä otettuja näytteitä ja näytteisiin liittyviä tietoja on luovutettu, ja niistä määritetty terveydentilaansa koskeva tieto. Näytteenantaja voi siten itse hyötyä biopankkitutkimuksesta yksilöllistetyn terveydenhoidon muodossa. Oikeus näytteen käsittelyyn perustuu näytteenantajan suostumukseen. Henkilöllä on oikeus peruuttaa antamansa suostumus.

Biopankki

Biopankki on laaja kokoelma vapaaehtoisesti luovutettuja ihmisperäisiä biologisia näytteitä (esim. veri, erite ja kudosnäytteitä), jotka on säilötty tulevaisuuden tutkimusprojekteja varten. Nämä tutkimukset tähtäävät terveyden edistämiseen, tautimekanismien ymmärtämiseen ja uusien hoitojen kehittämiseen.

Ruotsi:

Biobank

Englanti:

Biobank

Biopankki on laaja kokoelma vapaaehtoisesti luovutettuja ihmisperäisiä biologisia näytteitä (esim. veri, erite ja kudosnäytteitä), jotka on säilötty tulevaisuuden tutkimusprojekteja varten. Nämä tutkimukset tähtäävät terveyden edistämiseen, tautimekanismien ymmärtämiseen ja uusien hoitojen kehittämiseen.

Veri- ja kudosnäytteistä voidaan esimerkiksi eristää DNA:ta genomitutkimuksia varten sekä selvittää bioinformatiikan keinoin mm. sairauteen liittyviä riskigeenejä ja biomarkkereita. Biopankki on tavallisen kansalaisen mahdollisuus osallistua terveyttä edistävään tutkimukseen. Näytteiden keräystä on säädelty biopankkilailla vuodesta 2013 lähtien. Biopankkitutkimuksessa käytetään luovutettuja näytteitä sekä niihin liittyviä tietoja, kuten luovuttajan aiemmin sairastamia tauteja ja laboratorioarvoja. Biopankkijärjestelmä varmistaa laadukkaan ja tehokkaan tutkimuksen: 1) näytteiden keräämisessä ja säilytyksessä sovelletaan yhdenmukaisia laatukriteereitä ja 2) näytteet ja potilaan terveystiedot kootaan digitaalisesti yhteen tietokantaan, josta ne luovutetaan tutkimuskäyttöön anonyymeina 3) tutkimuksen näytekohtaiset uudet tiedot lisätään biopankkiin, ja ne ovat siten hyödynnettävissä tulevissa tutkimuksissa. Biopankit siis kasvavat arvoa uusien tutkimusten myötä. Jokaisella näytteenantajalla on oikeus saada tietää mihin hänestä otettuja näytteitä ja näytteisiin liittyviä tietoja on luovutettu, ja niistä määritetty terveydentilaansa koskeva tieto. Näytteenantaja voi siten itse hyötyä biopankkitutkimuksesta yksilöllistetyn terveydenhoidon muodossa. Oikeus näytteen käsittelyyn perustuu näytteenantajan suostumukseen. Henkilöllä on oikeus peruuttaa antamansa suostumus.

Selitys:

Lisätietoja:

Biopiratismia esiintyy etenkin kehittyvissä maissa, joiden rikas biodiversiteetti tarjoaa paljon mahdollisuuksia uusien kaupallistettavien sovellusten etsimiselle mutta joissa paikallisen hallinnon on vaikea valvoa oikeuksiaan maan omiin luonnonvaroihin. Bioteollisuuden hyödyntämien luonnonvarojen, kuten lääkekasvien, mikrobien tai niistä eristettävien geenien, ja näihin kaikkiin liittyvän tietopääoman omistussuhteiden selvittäminen on hankalaa. Raja bioprospektoinnin ja biopiratismin välillä voi olla vaikeasti määritettävissä. Geenivarojen tai muiden luonnonvarojen kaupallistamisesta on sovittu YK:n Rio de Janeiron biologisen monimuotoisuuden yleissopimuksessa (1992 ja siihen liittyvässä Nagoyan pöytäkirjassa (2010).

http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/ymparisto-ja-luonto-hyodykkeistettyna-kuka-hyotyy

Biopiratismi

Biopiratismiksi kutsutaan bioprospektiota, jossa teollisuus ottaa käyttöön geenivaroja tunnustamatta niiden alkuperäisten löytäjien tai löytöalueen asukkaiden oikeuksia niihin.

Ruotsi:

Biopiratism

Englanti:

Biopiracy

Biopiratismiksi kutsutaan bioprospektiota, jossa teollisuus ottaa käyttöön geenivaroja tunnustamatta niiden alkuperäisten löytäjien tai löytöalueen asukkaiden oikeuksia niihin.

Biopiratismia esiintyy etenkin kehittyvissä maissa, joiden rikas biodiversiteetti tarjoaa paljon mahdollisuuksia uusien kaupallistettavien sovellusten etsimiselle mutta joissa paikallisen hallinnon on vaikea valvoa oikeuksiaan maan omiin luonnonvaroihin. Bioteollisuuden hyödyntämien luonnonvarojen, kuten lääkekasvien, mikrobien tai niistä eristettävien geenien, ja näihin kaikkiin liittyvän tietopääoman omistussuhteiden selvittäminen on hankalaa. Raja bioprospektoinnin ja biopiratismin välillä voi olla vaikeasti määritettävissä. Geenivarojen tai muiden luonnonvarojen kaupallistamisesta on sovittu YK:n Rio de Janeiron biologisen monimuotoisuuden yleissopimuksessa (1992 ja siihen liittyvässä Nagoyan pöytäkirjassa (2010).

http://maailmantalous.net/fi/artikkeli/ymparisto-ja-luonto-hyodykkeistettyna-kuka-hyotyy

Selitys:

Lisätietoja:

Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi maatalouden tai metsäteollisuuden jätteitä. Biotuotteet voidaan karkeasti jakaa materiaaleihin (paperi tai biomuovi), kemikaaleihin (mäntyöljy) ja energiatuotteisiin (biosähkö, biopolttoaineet). Biotuotteilla voidaan korvata useita tuotteita jotka on aiemmin valmistettu fossiilisesta raakaöljystä. Biopohjaisia ttuotetta ei pidä sekoittaa biomateriaaleihin tai biohajoaviin materiaaleihin.

Biopohjainen tuote

Biopohjaisena tuotteena eli biotuotteena voidaan pitää mitä tahansa uusiutuvasta eloperäisestä raaka-aineesta valmistettua tuotetta.

Ruotsi:

Biobaserad produkt

Englanti:

Bioproduct

Biopohjaisena tuotteena eli biotuotteena voidaan pitää mitä tahansa uusiutuvasta eloperäisestä raaka-aineesta valmistettua tuotetta.

Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi maatalouden tai metsäteollisuuden jätteitä. Biotuotteet voidaan karkeasti jakaa materiaaleihin (paperi tai biomuovi), kemikaaleihin (mäntyöljy) ja energiatuotteisiin (biosähkö, biopolttoaineet). Biotuotteilla voidaan korvata useita tuotteita jotka on aiemmin valmistettu fossiilisesta raakaöljystä. Biopohjaisia ttuotetta ei pidä sekoittaa biomateriaaleihin tai biohajoaviin materiaaleihin.

Selitys:

Lisätietoja:

Prospektiolla on alun perin tarkoitettu malmien, erityisesti kullan etsintää. Nykyisin termiä käytetään myös myyntiin ja markkinointiin liittyvästä uusien asiakkaiden ja liiketoiminnan etsimisestä. Bioprospektion lähtökohtana voi olla kansanperinne tai aivan uudet, ennen käyttämättömät luonnonresurssit. Esimerkiksi oluen valmistukseen voidaan etsiä uusia panimohiivoja vanhoista oluista ja muista alkoholijuomista tai toisaalta ympäristöstä. Bioprospektiota säädetään biodiversiteettisopimuksessa (Rio de Janeiro 1992), sekä siihen liittyvässä Nagoyan pöytäkirjassa (2010). Kun sopimuksia jätetään noudattamatta, kyseessä voi olla biopiratismi.

Bioprospektio

Bioprospektiolla tarkoitetaan elollisiin, esimerkiksi geenivaroihin perustuvien uusien tuotteiden etsimistä ja tuotteistamista.

Ruotsi:

Bioprospektering

Englanti:

Bioprospecting

Bioprospektiolla tarkoitetaan elollisiin, esimerkiksi geenivaroihin perustuvien uusien tuotteiden etsimistä ja tuotteistamista.

Prospektiolla on alun perin tarkoitettu malmien, erityisesti kullan etsintää. Nykyisin termiä käytetään myös myyntiin ja markkinointiin liittyvästä uusien asiakkaiden ja liiketoiminnan etsimisestä. Bioprospektion lähtökohtana voi olla kansanperinne tai aivan uudet, ennen käyttämättömät luonnonresurssit. Esimerkiksi oluen valmistukseen voidaan etsiä uusia panimohiivoja vanhoista oluista ja muista alkoholijuomista tai toisaalta ympäristöstä. Bioprospektiota säädetään biodiversiteettisopimuksessa (Rio de Janeiro 1992), sekä siihen liittyvässä Nagoyan pöytäkirjassa (2010). Kun sopimuksia jätetään noudattamatta, kyseessä voi olla biopiratismi.

Selitys:

Lisätietoja:

Biopuhdistusta käytetään myös jätevesien ja teollisuusjätteiden puhdistamiseen, jolloin puhutaan yleensä biologisesta käsittelystä. Biopuhdistuksessa käytettäviä eliöitä, kuten mikrobeja ja kasveja, voidaan parantaa biotekniikan keinoin esimerkiksi kehittämällä niiden kykyä sietää, sitoa ja hajottaa haitallisia yhdisteitä.

Biopuhdistus

Biopuhdistuksella eli bioremediaatiolla tarkoitetaan elävien eliöiden käyttöä ympäristön, esimerkiksi saastuneen maaperän, puhdistamisessa raskasmetalleista tai muista haitallisista aineista.

Ruotsi:

Bioremedation, biorening

Englanti:

Bioremediation

Biopuhdistuksella eli bioremediaatiolla tarkoitetaan elävien eliöiden käyttöä ympäristön, esimerkiksi saastuneen maaperän, puhdistamisessa raskasmetalleista tai muista haitallisista aineista.

Biopuhdistusta käytetään myös jätevesien ja teollisuusjätteiden puhdistamiseen, jolloin puhutaan yleensä biologisesta käsittelystä. Biopuhdistuksessa käytettäviä eliöitä, kuten mikrobeja ja kasveja, voidaan parantaa biotekniikan keinoin esimerkiksi kehittämällä niiden kykyä sietää, sitoa ja hajottaa haitallisia yhdisteitä.

Selitys:

Lisätietoja:

Esimerkiksi kompostoria voi olla bioreaktori, joka ylläpitää mikrobien elollisen jätteen hajotustoimintaa. Myös jätevesien puhdistuksessa käytetään usein eräänlaisia bioreaktoreja, joissa mikrobit hajottavat veden epäpuhtauksia. Olut ja hapatetut maitotuotteet tuotetaan hiivojen ja maitohappobakteerien avulla käymisastioissa, bioreaktoreissa. Bioreaktoreja käytetään myös esimerkiksi biologisia lääkkeitä tai elintarviketeollisuuden käyttämiä entsyymejä tuottavien mikrobien kasvattamiseen.

Bioreaktori

Bioreaktori on laitteisto, joka ylläpitää suosiollisia olosuhteita jollekin biologiselle prosessille jotain tiettyä tehtävää varten.

Ruotsi:

Bioreaktor

Englanti:

Bioreactor

Bioreaktori on laitteisto, joka ylläpitää suosiollisia olosuhteita jollekin biologiselle prosessille jotain tiettyä tehtävää varten.

Esimerkiksi kompostoria voi olla bioreaktori, joka ylläpitää mikrobien elollisen jätteen hajotustoimintaa. Myös jätevesien puhdistuksessa käytetään usein eräänlaisia bioreaktoreja, joissa mikrobit hajottavat veden epäpuhtauksia. Olut ja hapatetut maitotuotteet tuotetaan hiivojen ja maitohappobakteerien avulla käymisastioissa, bioreaktoreissa. Bioreaktoreja käytetään myös esimerkiksi biologisia lääkkeitä tai elintarviketeollisuuden käyttämiä entsyymejä tuottavien mikrobien kasvattamiseen.

Selitys:

Lisätietoja:

Signaali muunnetaan luettavaan muotoon kemiallisten reaktioiden avulla tai muuttamalla se sähköiseksi. Biologisten ja kemiallisten signaalien mittaamisessa biosensorit ovat usein merkittävästi parempia kuin muut mittalaitteet. Esimerkiksi veren glukoosipitoisuutta mitataan laitteella, jossa glukoosioksidaasientsyymin glukoosia hapetettaessa muodostaman vetyperoksidin määrä mitataan elektronisesti ja muunnetaan luettavaan, numeeriseen muotoon. Synteettinen biologia mahdollistaa täysin uudenlaisten biosensorien kehittämisen. Esimerkiksi tarkoitukseen suunnitelluilla reseptoreilla varustetut pieneliöt voivat tulevaisuudessa aistia mm. ympäristömyrkkyjä tai ruuan pilaantumisesta kertovia yhdisteitä, ja välittää informaation laitteelle joka viestii tiedon eteenpäin.

Biosensori

Biosensorilla tarkoitetaan mittalaitetta, jossa signaalin havaitsemiseen käytetään joko biomolekyylejä, elävää eliötä tai eliön osia.

Ruotsi:

Biosensor

Englanti:

Biosensor

Biosensorilla tarkoitetaan mittalaitetta, jossa signaalin havaitsemiseen käytetään joko biomolekyylejä, elävää eliötä tai eliön osia.

Signaali muunnetaan luettavaan muotoon kemiallisten reaktioiden avulla tai muuttamalla se sähköiseksi. Biologisten ja kemiallisten signaalien mittaamisessa biosensorit ovat usein merkittävästi parempia kuin muut mittalaitteet. Esimerkiksi veren glukoosipitoisuutta mitataan laitteella, jossa glukoosioksidaasientsyymin glukoosia hapetettaessa muodostaman vetyperoksidin määrä mitataan elektronisesti ja muunnetaan luettavaan, numeeriseen muotoon. Synteettinen biologia mahdollistaa täysin uudenlaisten biosensorien kehittämisen. Esimerkiksi tarkoitukseen suunnitelluilla reseptoreilla varustetut pieneliöt voivat tulevaisuudessa aistia mm. ympäristömyrkkyjä tai ruuan pilaantumisesta kertovia yhdisteitä, ja välittää informaation laitteelle joka viestii tiedon eteenpäin.

Selitys:

Lisätietoja:

Kun biologisen lääkkeen patentti raukeaa, kilpailijat voivat tuoda markkinoille lääkkeitä, jotka on kehitetty vertailukelpoisiksi alkuperäisen valmisteen kanssa. Toisin kuin rinnakkaislääkkeissä, lääkemolekyylin ei tarvitse olla identtinen alkuperäisen kanssa esimerkiksi tuotantotapa voi olla toinen. Hyväksymisprosessi tukeutuu alkuperäisvalmisteen hyväksymisprosessiin ja on huomattavasti nopeampi, mutta ei kuitenkaan yhtä kevyt prosessi kuin rinnakkaislääkkeillä.

Biosimilaari

Biosimilaari on biologisen lääkkeen kaltaislääke.

Ruotsi:

Biosimilar

Englanti:

Biosimilar

Biosimilaari on biologisen lääkkeen kaltaislääke.

Kun biologisen lääkkeen patentti raukeaa, kilpailijat voivat tuoda markkinoille lääkkeitä, jotka on kehitetty vertailukelpoisiksi alkuperäisen valmisteen kanssa. Toisin kuin rinnakkaislääkkeissä, lääkemolekyylin ei tarvitse olla identtinen alkuperäisen kanssa esimerkiksi tuotantotapa voi olla toinen. Hyväksymisprosessi tukeutuu alkuperäisvalmisteen hyväksymisprosessiin ja on huomattavasti nopeampi, mutta ei kuitenkaan yhtä kevyt prosessi kuin rinnakkaislääkkeillä.

Selitys:

Lisätietoja:

Kaikki elävissä eliöissä muodostuneet yhdisteet on alun perin tuotettu biosynteesissä. Esimerkiksi kasvien fotosynteesissä hiilidioksidista ja vedestä muodostetaan glukoosia ja happea auringosta saatavan energian avulla. Myös proteiinien rakentuminen aminohapoista translaatiossa on biosynteesiä, jossa käytetään kemiallista energiaa. Eläimissä tapahtuvaa biosynteesiä kutsutaan myös anaboliaksi.

Biosynteesi

Biosynteesi tarkoittaa biokemiallista reaktiosarjaa, jossa yksinkertaisista yhdisteistä valmistetaan kemiallisen energian ja entsyymien avulla monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä.

Ruotsi:

Biosyntes

Englanti:

Biosynthesis

Biosynteesi tarkoittaa biokemiallista reaktiosarjaa, jossa yksinkertaisista yhdisteistä valmistetaan kemiallisen energian ja entsyymien avulla monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä.

Kaikki elävissä eliöissä muodostuneet yhdisteet on alun perin tuotettu biosynteesissä. Esimerkiksi kasvien fotosynteesissä hiilidioksidista ja vedestä muodostetaan glukoosia ja happea auringosta saatavan energian avulla. Myös proteiinien rakentuminen aminohapoista translaatiossa on biosynteesiä, jossa käytetään kemiallista energiaa. Eläimissä tapahtuvaa biosynteesiä kutsutaan myös anaboliaksi.

Selitys:

Lisätietoja:

Biotalous edustaa fossiilisiin resursseihin perustuneen talouden jälkeistä uutta aaltoa. Sen keskeisiin periaatteisiin kuuluvat paitsi pyrkimys vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, myös raaka-aineiden tehokas kierrättäminen ja kansantalouden edistäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vaikka biotalous Suomessa perustuu voimakkaasti metsätalouteen, suurenee sen rooli kaikilla aloilla. Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan tehtaan oman sellunvalmistuksen tähteenä syntyvästä mäntyöljystä ja vaatteissa käytettävä viskoosi puukuidusta. Biotaloutta edustavat myös biologiset lääkkeet ja elintarvikkeisiin lisätyt, terveyttä edistävät maitohappobakteerit. Tehokkaiden bioteknisten menetelmien kehittäminen on edellytys bioteollisuuden ja biotalouden kehittymiselle, sillä kyseiset alat voivat menestyä ainoastaan ollessaan liiketaloudellisesti kannattavampia kuin uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuva talous.

http://www.sitra.fi/ekologia/biotalous
http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/selluloosasta-biotalouden-supermateriaali-laaja-alainen-yhteisty%C3%B6-moninkertaistaa-suomalaisen-puun-arvon
https://www.youtube.com/watch?v=kzwqo0bsPg8
http://www.btnk.fi/files/pdf/Julkaisu/Biotalous.pdf

Biotalous

Biotaloutta on kaikki uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva talous.

Ruotsi:

Bioekonomi

Englanti:

Bioeconomy

Biotaloutta on kaikki uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva talous.

Biotalous edustaa fossiilisiin resursseihin perustuneen talouden jälkeistä uutta aaltoa. Sen keskeisiin periaatteisiin kuuluvat paitsi pyrkimys vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, myös raaka-aineiden tehokas kierrättäminen ja kansantalouden edistäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vaikka biotalous Suomessa perustuu voimakkaasti metsätalouteen, suurenee sen rooli kaikilla aloilla. Esimerkiksi biodieseliä valmistetaan tehtaan oman sellunvalmistuksen tähteenä syntyvästä mäntyöljystä ja vaatteissa käytettävä viskoosi puukuidusta. Biotaloutta edustavat myös biologiset lääkkeet ja elintarvikkeisiin lisätyt, terveyttä edistävät maitohappobakteerit. Tehokkaiden bioteknisten menetelmien kehittäminen on edellytys bioteollisuuden ja biotalouden kehittymiselle, sillä kyseiset alat voivat menestyä ainoastaan ollessaan liiketaloudellisesti kannattavampia kuin uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuva talous.

http://www.sitra.fi/ekologia/biotalous
http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/selluloosasta-biotalouden-supermateriaali-laaja-alainen-yhteisty%C3%B6-moninkertaistaa-suomalaisen-puun-arvon
https://www.youtube.com/watch?v=kzwqo0bsPg8
http://www.btnk.fi/files/pdf/Julkaisu/Biotalous.pdf

Selitys:

Lisätietoja:

Biotekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi elintarvike-, panimo- ja lääketeollisuudessa, jätehuollossa ja kasvinjalostuksessa. Esimerkiksi hiivojen käyttö leivän, viinin ja oluen valmistuksessa on biotekniikkaa, jolla on hyvin pitkät juuret historiassa. Modernimpaa biotekniikkaa edustavat rehun säilöminen AIV-menetelmällä, probioottien lisääminen elintarvikkeisiin ja lääkkeiden tuottaminen muuntogeenisissä soluissa ja bakteereissa. Biotekniikkaa hyödyntävää teollisuutta kutsutaan bioteollisuudeksi. Biotekniikka hyödyntää yhä useammin myös geenitekniikkaa, jonka avulla kehitetään muokattuja eliöitä ja molekyylejä biotekniikan käyttöön. Sanaa bioteknologia käytetään usein biotekniikan synonyyminä. Bioteknologialla tarkoitetaan kuitenkin laajemmin biotekniikan ja biokemian alojen teknisten sovellusten joukkoa ja teoreettista taustaa.

http://www.btnk.fi/files/pdf/Julkaisu/BTNK_levaselvitys.pdf
http://www.hs.fi/tiede/a1305974973842

Biotekniikka

Biotekniikkaa on kaikki elävien eliöiden, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntäminen tuotteissa, tuotantoprosesseissa tai palveluissa.

Ruotsi:

Bioteknik

Englanti:

Biotechnology

Biotekniikkaa on kaikki elävien eliöiden, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntäminen tuotteissa, tuotantoprosesseissa tai palveluissa.

Biotekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi elintarvike-, panimo- ja lääketeollisuudessa, jätehuollossa ja kasvinjalostuksessa. Esimerkiksi hiivojen käyttö leivän, viinin ja oluen valmistuksessa on biotekniikkaa, jolla on hyvin pitkät juuret historiassa. Modernimpaa biotekniikkaa edustavat rehun säilöminen AIV-menetelmällä, probioottien lisääminen elintarvikkeisiin ja lääkkeiden tuottaminen muuntogeenisissä soluissa ja bakteereissa. Biotekniikkaa hyödyntävää teollisuutta kutsutaan bioteollisuudeksi. Biotekniikka hyödyntää yhä useammin myös geenitekniikkaa, jonka avulla kehitetään muokattuja eliöitä ja molekyylejä biotekniikan käyttöön. Sanaa bioteknologia käytetään usein biotekniikan synonyyminä. Bioteknologialla tarkoitetaan kuitenkin laajemmin biotekniikan ja biokemian alojen teknisten sovellusten joukkoa ja teoreettista taustaa.

http://www.btnk.fi/files/pdf/Julkaisu/BTNK_levaselvitys.pdf
http://www.hs.fi/tiede/a1305974973842

Selitys:

Lisätietoja:

Englanninkielinen termi biotechnology voidaan kääntää suomeksi joko biotekniikaksi tai bioteknologiaksi. Sanoja käytetään usein hieman virheellisesti toistensa synonyymeinä.

Bioteknologia

Bioteknologialla tarkoitetaan biotekniikan ja biokemian alojen teknisiä sovelluksia, ja niiden teoreettista taustaa.

Ruotsi:

Bioteknologi

Englanti:

Biotechnology

Bioteknologialla tarkoitetaan biotekniikan ja biokemian alojen teknisiä sovelluksia, ja niiden teoreettista taustaa.

Englanninkielinen termi biotechnology voidaan kääntää suomeksi joko biotekniikaksi tai bioteknologiaksi. Sanoja käytetään usein hieman virheellisesti toistensa synonyymeinä.

Selitys:

Lisätietoja:

Bioteollisuus tuottaa mm. elintarvikkeita ja alkoholijuomia, polttoaineita, kemikaaleja ja lääkkeitä, biologisia lääkkeitä ja geenihoitoja, muuntogeenisiä kasveja ja eläimiä sekä puhdistaa jätevesiä ja kierrättää jätteitä. Teollisen biotekniikan kehitystä edellyttävät monet globaalit asiat, kuten kestävän kehityksen haasteet, päästötavoitteet ja raakaöljyn hinnanvaihtelu. Biotalous yhdistää eloperäisten raaka-aineiden kestävän käytön ja bioteollisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomessa biotekniikkateollisuuden toimijoita edustaa Suomen Bioteollisuus ry FIB (http://www.finbio.net/) ja Euroopassa EuropaBio (http://www.europabio.org/).

Bioteollisuus

Bioteollisuutta on kaikki biotekniikkaa tuotteissaan tai tuotekehityksessään hyödyntävä teollisuus ja tuotanto.

Ruotsi:

Bioindustri

Englanti:

Bioindustry

Bioteollisuutta on kaikki biotekniikkaa tuotteissaan tai tuotekehityksessään hyödyntävä teollisuus ja tuotanto.

Bioteollisuus tuottaa mm. elintarvikkeita ja alkoholijuomia, polttoaineita, kemikaaleja ja lääkkeitä, biologisia lääkkeitä ja geenihoitoja, muuntogeenisiä kasveja ja eläimiä sekä puhdistaa jätevesiä ja kierrättää jätteitä. Teollisen biotekniikan kehitystä edellyttävät monet globaalit asiat, kuten kestävän kehityksen haasteet, päästötavoitteet ja raakaöljyn hinnanvaihtelu. Biotalous yhdistää eloperäisten raaka-aineiden kestävän käytön ja bioteollisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomessa biotekniikkateollisuuden toimijoita edustaa Suomen Bioteollisuus ry FIB (http://www.finbio.net/) ja Euroopassa EuropaBio (http://www.europabio.org/).

Selitys:

Lisätietoja:

Biologisten aseiden käyttö sodankäynnissä on tuhoisaa, koska niiden vaikutusta ei voida rajata vain tiettyyn kohteeseen. Lisäksi vaikutus alkaa usein viiveellä. Bioterrorismin kohteena voivat olla joko ihmiset tai esimerkiksi tuotantoeläimet ja maataloustuotanto.

Bioterrorismi

Biologisten aseiden käyttöä terrorin välineenä kutsutaan bioterrorismiksi.

Ruotsi:

Bioterrorism

Englanti:

Bioterrorism

Biologisten aseiden käyttöä terrorin välineenä kutsutaan bioterrorismiksi.

Biologisten aseiden käyttö sodankäynnissä on tuhoisaa, koska niiden vaikutusta ei voida rajata vain tiettyyn kohteeseen. Lisäksi vaikutus alkaa usein viiveellä. Bioterrorismin kohteena voivat olla joko ihmiset tai esimerkiksi tuotantoeläimet ja maataloustuotanto.

Selitys:

Lisätietoja:

Biotieteet

Yhteisnimitys elävää luontoa ja sen ilmiöitä tutkiville tieteenaloille, joihin yleensä luetaan biologian eri alueet, biokemia sekä biofysiikka.

Ruotsi:

Biovetenskaper

Englanti:

Biosciences

Yhteisnimitys elävää luontoa ja sen ilmiöitä tutkiville tieteenaloille, joihin yleensä luetaan biologian eri alueet, biokemia sekä biofysiikka.

Selitys:

Lisätietoja:

DNA muodostuu neljästä eri rakennusosasta, nukleotidista. Nukleotidien emäsosat ovat adeniini (A), tymiini (T), sytosiini (C) ja guaniini (G). DNA esiintyy kierteisenä kaksoisjuosteena, jossa kaksi polymeeriketjua on liittynyt yhteen emäspari-periaatteen mukaisesti (A ja T, C ja G). Näiden komponenttien keskinäinen järjestys eli sekvenssi DNA-ketjussa sisältää perinnöllisen informaation, geenit. Ne toimivat valmistusohjeina mm. solun proteiinien rakentumiselle ja niiden kautta solun toiminnalle. Suurin osa ihmisen perimästä on kuitenkin eproteiinia koodaamatonta aluetta, joka muun muassa säätelee proteiinien valmistusta. Ihmisen DNA sijaitsee tumassa pakkautuneena kromosomirakenteiksi. Pieni määrä DNA:ta löytyy mitokondrioista, jotka periytyvät ainoastaan äidiltä.

http://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/nukleotidi/

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Deoksiribonukleiinihappo (DNA) on suuri polymeeri, joka muodostaa elävien solujen geneettisen materiaalin, perimän.

Ruotsi:

DNA (deoxyribonukleinsyra)

Englanti:

DNA (deoxyribonucleic acid)

Deoksiribonukleiinihappo (DNA) on suuri polymeeri, joka muodostaa elävien solujen geneettisen materiaalin, perimän.

DNA muodostuu neljästä eri rakennusosasta, nukleotidista. Nukleotidien emäsosat ovat adeniini (A), tymiini (T), sytosiini (C) ja guaniini (G). DNA esiintyy kierteisenä kaksoisjuosteena, jossa kaksi polymeeriketjua on liittynyt yhteen emäspari-periaatteen mukaisesti (A ja T, C ja G). Näiden komponenttien keskinäinen järjestys eli sekvenssi DNA-ketjussa sisältää perinnöllisen informaation, geenit. Ne toimivat valmistusohjeina mm. solun proteiinien rakentumiselle ja niiden kautta solun toiminnalle. Suurin osa ihmisen perimästä on kuitenkin eproteiinia koodaamatonta aluetta, joka muun muassa säätelee proteiinien valmistusta. Ihmisen DNA sijaitsee tumassa pakkautuneena kromosomirakenteiksi. Pieni määrä DNA:ta löytyy mitokondrioista, jotka periytyvät ainoastaan äidiltä.

http://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/nukleotidi/

Selitys:

Lisätietoja:

Emäspari

1) DNA:ssa on neljä eri emästä (adeniini A, guaniini G, tymiini T ja sytosiini C), joista muodostuu joko A-T tai G-C emäspareja 2) DNA-molekyylin koko voidaan ilmaista emäspareina. Esimerkiksi ihmisen genomi on hieman yli 3 miljardin eli 3 x 109 emäsparin mittainen.

Ruotsi:

Baspar

Englanti:

Base pair

1) DNA:ssa on neljä eri emästä (adeniini A, guaniini G, tymiini T ja sytosiini C), joista muodostuu joko A-T tai G-C emäspareja 2) DNA-molekyylin koko voidaan ilmaista emäspareina. Esimerkiksi ihmisen genomi on hieman yli 3 miljardin eli 3 x 109 emäsparin mittainen.

Selitys:

Lisätietoja:

Entsyymeillä on keskeinen rooli biosynteesissä, eli siinä, miten elävät eliöt rakentavat monimutkaisia yhdisteitä, valmistavat proteiineja DNA-ohjeen mukaisesti ja toisaalta monimutkaisten yhdisteiden hajottamisessa esimerkiksi aterian ravintoaineiden hyödyntämisessä (katabolia). Eliöistä peräisin olevia entsyymejä käytetään monissa teollisissa sekä arkipäiväisissä prosesseissa. Esimerkiksi useiden pesuaineiden teho perustuu entsyymien likaa, kuten rasvaa ja proteiineja, pilkkovalle aktiivisuudelle. Entsyymejä käytetään laajasti myös elintarvikkeiden valmistuksessa. Elimistössä laktoosia pilkkoo laktaasientsyymi. Teollisuuden käyttämät entsyymit ovat usein rekombinanttiproteiineja. Ne valmistetaan siirtogeenisissä mikrobeissa, joita kasvatetaan bioreaktoreissa.

Entsyymi

Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat biologisina katalyytteinä. Entsyymit mahdollistavat ja nopeuttavat biokemiallisia reaktioita jo pieninä pitoisuuksina sekä elävien solujen sisällä, että niiden ulkopuolella.

Ruotsi:

Enzym

Englanti:

Enzyme

Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat biologisina katalyytteinä. Entsyymit mahdollistavat ja nopeuttavat biokemiallisia reaktioita jo pieninä pitoisuuksina sekä elävien solujen sisällä, että niiden ulkopuolella.

Entsyymeillä on keskeinen rooli biosynteesissä, eli siinä, miten elävät eliöt rakentavat monimutkaisia yhdisteitä, valmistavat proteiineja DNA-ohjeen mukaisesti ja toisaalta monimutkaisten yhdisteiden hajottamisessa esimerkiksi aterian ravintoaineiden hyödyntämisessä (katabolia). Eliöistä peräisin olevia entsyymejä käytetään monissa teollisissa sekä arkipäiväisissä prosesseissa. Esimerkiksi useiden pesuaineiden teho perustuu entsyymien likaa, kuten rasvaa ja proteiineja, pilkkovalle aktiivisuudelle. Entsyymejä käytetään laajasti myös elintarvikkeiden valmistuksessa. Elimistössä laktoosia pilkkoo laktaasientsyymi. Teollisuuden käyttämät entsyymit ovat usein rekombinanttiproteiineja. Ne valmistetaan siirtogeenisissä mikrobeissa, joita kasvatetaan bioreaktoreissa.

Selitys:

Lisätietoja:

Etuliite “epi”- tulee kreikan kielestä ja voidaan suomentaa “päällä”. Epigeneettinen säätely ei vaikuta geenien emäsjärjestykseen eli sekvenssiin, vaan siihen milloin ja kuinka paljon geeniä luetaan jättämällä DNA-juosteen tai histoniproteiinien ”päälle” epigeneettisiä merkkejä. Epigeneettiset merkit muodostavat yhdessä epigenomin, joka säilyy solujen uusiutuessa, toisinaan myös sukupolvelta toiselle. Epigeneettinen informaatio on yksilönkehityksen, solujen normaalin kasvun ja erilaistumisen edellytys. Ihmiskehon kaikkiin 3.72 × 1013 soluun sisältyy identtinen genomi, mutta epigeneettinen informaatio on mahdollistanut sen, että hedelmöittyneestä munasolusta on syntynyt kehon noin 200 erilaista solutyyppiä. Epigeneettisen informaation periytyvyys takaa sen, että jakautuva ihosolu tuottaa ihosolun eikä esimerkiksi maksasolua. Epigeneettistä muuntelua voi kuitenkin tapahtua missä tahansa vaiheessa elämää ja se voi periytyä seuraavalle sukupolvelle. Epigenomi on huomattavasti herkempi ympäristön muutoksille ja muuntuu nopeammin kuin genomi. Epigeneettiset muutokset voivat helpottaa huomattavasti kasvien ja eläinten selviytymistä muuttuvissa oloissa kuten vuodenaikojen vaihtuessa tai ilmastonmuutoksessa. Toisaalta epigeneettisten muutosten on havaittu olevan syy myös monien sairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen ja syöpien syntyyn ja periytymiseen.
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/49578/14670

Epigenetiikka haastaa käsityksiämme periytymisestä ja evoluutiosta. Hanna Häkkinen, Antti Miettinen, Anne-Mari Mikkonen, Tinja Pitkämäki, Salla Sovelius ja Susanne Varjola

Epigenetiikka

Epigenetiikka tutkii geenien toiminnan säätelijöitä, jotka voivat muuttua ympäristön vaikutuksesta ja ovat perinnöllisiä, mutta eivät muuta DNA-sekvenssiä.

Ruotsi:

Epigenetik

Englanti:

Epigenetics

Epigenetiikka tutkii geenien toiminnan säätelijöitä, jotka voivat muuttua ympäristön vaikutuksesta ja ovat perinnöllisiä, mutta eivät muuta DNA-sekvenssiä.

Etuliite “epi”- tulee kreikan kielestä ja voidaan suomentaa “päällä”. Epigeneettinen säätely ei vaikuta geenien emäsjärjestykseen eli sekvenssiin, vaan siihen milloin ja kuinka paljon geeniä luetaan jättämällä DNA-juosteen tai histoniproteiinien ”päälle” epigeneettisiä merkkejä. Epigeneettiset merkit muodostavat yhdessä epigenomin, joka säilyy solujen uusiutuessa, toisinaan myös sukupolvelta toiselle. Epigeneettinen informaatio on yksilönkehityksen, solujen normaalin kasvun ja erilaistumisen edellytys. Ihmiskehon kaikkiin 3.72 × 1013 soluun sisältyy identtinen genomi, mutta epigeneettinen informaatio on mahdollistanut sen, että hedelmöittyneestä munasolusta on syntynyt kehon noin 200 erilaista solutyyppiä. Epigeneettisen informaation periytyvyys takaa sen, että jakautuva ihosolu tuottaa ihosolun eikä esimerkiksi maksasolua. Epigeneettistä muuntelua voi kuitenkin tapahtua missä tahansa vaiheessa elämää ja se voi periytyä seuraavalle sukupolvelle. Epigenomi on huomattavasti herkempi ympäristön muutoksille ja muuntuu nopeammin kuin genomi. Epigeneettiset muutokset voivat helpottaa huomattavasti kasvien ja eläinten selviytymistä muuttuvissa oloissa kuten vuodenaikojen vaihtuessa tai ilmastonmuutoksessa. Toisaalta epigeneettisten muutosten on havaittu olevan syy myös monien sairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen ja syöpien syntyyn ja periytymiseen.
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/49578/14670

Epigenetiikka haastaa käsityksiämme periytymisestä ja evoluutiosta. Hanna Häkkinen, Antti Miettinen, Anne-Mari Mikkonen, Tinja Pitkämäki, Salla Sovelius ja Susanne Varjola

Selitys:

Lisätietoja:

Epigenomi

Epigeneettiset merkit muodostavat yhdessä epigenomin. Ks. epigenetiikka

Ruotsi:

Epigenom

Englanti:

Epigenome

Epigeneettiset merkit muodostavat yhdessä epigenomin. Ks. epigenetiikka

Selitys:

Lisätietoja:

Eukaryootti, aitotumainen

Ks. solu

Ruotsi:

Eukaryot

Englanti:

Eukaryote

Ks. solu

Selitys:

Lisätietoja:

Saman geenin eri muotoja kutsutaan alleeleiksi. Ominaisuuksien periytyminen eliöltä sen jälkeläisille perustuu pääasiassa geenien eli genomin proteiinia koodaavien osien periytymiseen. Geenit koostuvat proteiinia koodittavasta DNA-sekvenssistä, sekä geenin ilmentymistä säätelevistä alueista. Ihmisen genomi, ja sitenjokainen solu, sisältää noin 25 000 proteiinia koodaavaa geeniä, mutta vain pieni osa geeneistä ilmentyy tietyssä solutyypissä. Ainoastaan nk. ylläpitogeenit ilmentyvät jatkuvasti kaikissa aktiivisissa soluissa ja huolehtivat muun muassa energian tuotosta. Geenien ilmentymistä säätelevät monet solun proteiinit sekä DNA:n pakkautuminen kromatiiniksi, jota epigenetiikka suurelta osin säätelee. Proteiinien lisäksi geenit koodaavat RNA-molekyylejä, joilla on omia tehtäviä esimerkiksi muiden geenien säätelyssä.

Geeni

Geenit ovat DNA:ssa tietyistä nukleotidisekvensseistä koostuvia jaksoja, joiden avulla yksilön ilmiasu (fenotyyppi) määräytyy ja periytyy sukupolvelta toiselle. Tavallisimmin geeni sisältää tiedon RNA-molekyylin ja/tai proteiinin valmistamiseksi.

Ruotsi:

Gen

Englanti:

Gene

Geenit ovat DNA:ssa tietyistä nukleotidisekvensseistä koostuvia jaksoja, joiden avulla yksilön ilmiasu (fenotyyppi) määräytyy ja periytyy sukupolvelta toiselle. Tavallisimmin geeni sisältää tiedon RNA-molekyylin ja/tai proteiinin valmistamiseksi.

Saman geenin eri muotoja kutsutaan alleeleiksi. Ominaisuuksien periytyminen eliöltä sen jälkeläisille perustuu pääasiassa geenien eli genomin proteiinia koodaavien osien periytymiseen. Geenit koostuvat proteiinia koodittavasta DNA-sekvenssistä, sekä geenin ilmentymistä säätelevistä alueista. Ihmisen genomi, ja sitenjokainen solu, sisältää noin 25 000 proteiinia koodaavaa geeniä, mutta vain pieni osa geeneistä ilmentyy tietyssä solutyypissä. Ainoastaan nk. ylläpitogeenit ilmentyvät jatkuvasti kaikissa aktiivisissa soluissa ja huolehtivat muun muassa energian tuotosta. Geenien ilmentymistä säätelevät monet solun proteiinit sekä DNA:n pakkautuminen kromatiiniksi, jota epigenetiikka suurelta osin säätelee. Proteiinien lisäksi geenit koodaavat RNA-molekyylejä, joilla on omia tehtäviä esimerkiksi muiden geenien säätelyssä.

Selitys:

Lisätietoja:

Geenin ilmentyminen, ekspressio

Prosessi, jossa geenin DNA-sekvenssin perusteella syntyy geenituote, joka voi olla RNA-molekyyli ja/tai proteiini.

Ruotsi:

Genexpression

Englanti:

Gene expression

Prosessi, jossa geenin DNA-sekvenssin perusteella syntyy geenituote, joka voi olla RNA-molekyyli ja/tai proteiini.

Selitys:

Lisätietoja:

DNA sidotaan esimerkiksi pienten kultahiukkasten pinnalle, jotka ammutaan soluihin ja solun DNA:n korjausmekanismit liittävät uuden geneettisen materiaalin solun perimään. Geeninsiirtoja voidaan tehdä myös mikroruiskeilla, eräiden bakteerien avustuksella, tai heikentämällä hetkellisesti solun seinärakenteita joko kemiallisesti tai fysikaalisesti.

Geenipyssy, geenipistooli

Geenipyssy on väline, jota käytetään DNA:n siirtämiseen soluihin esimerkiksi muuntogeenisten eliöiden aikaansaamiseksi.

Ruotsi:

Genpistol

Englanti:

Gene gun

Geenipyssy on väline, jota käytetään DNA:n siirtämiseen soluihin esimerkiksi muuntogeenisten eliöiden aikaansaamiseksi.

DNA sidotaan esimerkiksi pienten kultahiukkasten pinnalle, jotka ammutaan soluihin ja solun DNA:n korjausmekanismit liittävät uuden geneettisen materiaalin solun perimään. Geeninsiirtoja voidaan tehdä myös mikroruiskeilla, eräiden bakteerien avustuksella, tai heikentämällä hetkellisesti solun seinärakenteita joko kemiallisesti tai fysikaalisesti.

Selitys:

Lisätietoja:

Esimerkiksi geenien kloonaaminen, siirtogeenisten eliöiden tuottaminen ja geeniterapia ovat geenitekniikan sovelluksia. Sattumanvaraisten mutaatioiden tuottamista tai kromosomien/kromosomiston muokkaamista esimerkiksi sädettämällä tai kemikaaleille altistamalla, ei kuitenkaan lueta geenitekniikaksi.

Geenitekniikka

Geenitekniikka kattaa joukon menetelmiä, joiden avulla eristetään, analysoidaan ja siirretään geneettistä materiaalia eliöstä toiseen tai muutetaan eliön omaa genomia.

Ruotsi:

Genteknik

Englanti:

Genetic Engineering

Geenitekniikka kattaa joukon menetelmiä, joiden avulla eristetään, analysoidaan ja siirretään geneettistä materiaalia eliöstä toiseen tai muutetaan eliön omaa genomia.

Esimerkiksi geenien kloonaaminen, siirtogeenisten eliöiden tuottaminen ja geeniterapia ovat geenitekniikan sovelluksia. Sattumanvaraisten mutaatioiden tuottamista tai kromosomien/kromosomiston muokkaamista esimerkiksi sädettämällä tai kemikaaleille altistamalla, ei kuitenkaan lueta geenitekniikaksi.

Selitys:

Lisätietoja:

Geeniterapiaa käytetään pääasiassa syöpätautien ja eräiden harvinaisten perinnöllisten tautien hoidossa. Geenisiirron onnistumiseksi geeni kuljetetaan soluun geenivektorin avulla. Geenivektorin mukaan geeni joko liittyy osaksi perimää, jolloin terapeuttinen vaikutus on usein pysyvämpi, tai pysyy erillisenä molekyylinä tumassa. Geeniterapia kohdistuu somaattisiin soluihin.

http://www.btnk.fi/files/pdf/Biotekniikka%20ja%20etiikka_web.pdf

Geeniterapia, geenihoito

Geeniterapialla eli geenikirurgialla tarkoitetaan sairauden hoitoa tai ehkäisyä korvaamalla virheellinen tai puuttuva geeni kohdekudoksessa tai säätelemällä toiminnallisen geenin aktiivisuutta.

Ruotsi:

Genterapi

Englanti:

Gene therapy

Geeniterapialla eli geenikirurgialla tarkoitetaan sairauden hoitoa tai ehkäisyä korvaamalla virheellinen tai puuttuva geeni kohdekudoksessa tai säätelemällä toiminnallisen geenin aktiivisuutta.

Geeniterapiaa käytetään pääasiassa syöpätautien ja eräiden harvinaisten perinnöllisten tautien hoidossa. Geenisiirron onnistumiseksi geeni kuljetetaan soluun geenivektorin avulla. Geenivektorin mukaan geeni joko liittyy osaksi perimää, jolloin terapeuttinen vaikutus on usein pysyvämpi, tai pysyy erillisenä molekyylinä tumassa. Geeniterapia kohdistuu somaattisiin soluihin.

http://www.btnk.fi/files/pdf/Biotekniikka%20ja%20etiikka_web.pdf

Selitys:

Lisätietoja:

Genomin sekvensoinnin halventumisen myötä laajat perimän geenitestaukset ovat yleistyneet. Yleensä kuitenkin vain osaa genomista testataan. Sairauksien riskigeenien testauksella voidaan selvittää esimerkiksi raskauden aikana onko syntyvällä lapsella jokin vakava perinnöllinen sairaus, auttaa oireisen henkilön sairauden diagnosoinnissa tai auttaa sairauden ehkäisyssä, kun yksilön riskigeenit tiedetään. Sairauden geneettisen taustan selvittäminen voi auttaa parhaan hoidon ja lääkityksen valitsemisessa kyseiselle yksilölle. Geenitesteillä on keskeinen merkitys yksilöllistetyn terveydenhoidon kehittämisessä. Geenitestejä ja myös niiden tulkintoja kuluttajille tarjoavat kaupalliset yritykset ovat yleistyneet viime vuosina. Tämä on käytännössä mahdollistanut kenelle tahansa sairausalttiutensa selvittämisen, genomitietoon perustuvien ravinto- ja liikuntasuosituksien hankkimisen ja toisaalta mahdollisuuden tarjota uteliaille tietoa esivanhemmistaan. Genomitiedon tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja varsinkin kaupallisten testien tulkintoihin tulisi suhtautua varauksella.

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kuluttajille_suunnatut_genomitietopalvelut_ja_niiden_liiketoimintamallit.pdf
http://www.sitra.fi/artikkelit/perima-ja-terveys/geenitieto-selkeyttanyt-elamaa-ja-antanut-toivoa-mutta-kaikki-eivat

Geenitesti, DNA-testi

Geenitesti perustuu genomin DNA-sekvenssin selvittämiseen, geenien ja niiden virheiden tunnistamiseen perimästä sekä testin antaman tiedon tulkitsemiseen yleensä terveystarkoituksessa.

Ruotsi:

Gentest, DNA-test

Englanti:

Gene test, DNA-test

Geenitesti perustuu genomin DNA-sekvenssin selvittämiseen, geenien ja niiden virheiden tunnistamiseen perimästä sekä testin antaman tiedon tulkitsemiseen yleensä terveystarkoituksessa.

Genomin sekvensoinnin halventumisen myötä laajat perimän geenitestaukset ovat yleistyneet. Yleensä kuitenkin vain osaa genomista testataan. Sairauksien riskigeenien testauksella voidaan selvittää esimerkiksi raskauden aikana onko syntyvällä lapsella jokin vakava perinnöllinen sairaus, auttaa oireisen henkilön sairauden diagnosoinnissa tai auttaa sairauden ehkäisyssä, kun yksilön riskigeenit tiedetään. Sairauden geneettisen taustan selvittäminen voi auttaa parhaan hoidon ja lääkityksen valitsemisessa kyseiselle yksilölle. Geenitesteillä on keskeinen merkitys yksilöllistetyn terveydenhoidon kehittämisessä. Geenitestejä ja myös niiden tulkintoja kuluttajille tarjoavat kaupalliset yritykset ovat yleistyneet viime vuosina. Tämä on käytännössä mahdollistanut kenelle tahansa sairausalttiutensa selvittämisen, genomitietoon perustuvien ravinto- ja liikuntasuosituksien hankkimisen ja toisaalta mahdollisuuden tarjota uteliaille tietoa esivanhemmistaan. Genomitiedon tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja varsinkin kaupallisten testien tulkintoihin tulisi suhtautua varauksella.

http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kuluttajille_suunnatut_genomitietopalvelut_ja_niiden_liiketoimintamallit.pdf
http://www.sitra.fi/artikkelit/perima-ja-terveys/geenitieto-selkeyttanyt-elamaa-ja-antanut-toivoa-mutta-kaikki-eivat

Selitys:

Lisätietoja:

Tavoitteena voi olla solun tai geenin toiminnan tutkiminen, geeniterapia tai muuntogeenisen organismin, kuten kasvin, tuottaminen. Harmittomaksi muokatut virusvektorit bakteeriperäiset plasmidit ovat yleisimmin käytettyjä geenivektoreita.

Geenivektori

Geenivektori eli geenikuljetin on geenitekniikassa käytettävä rakenne, jolla haluttu geeni voidaan kuljettaa solun sisään ja joko liittää solun perimään tai saada ilmentymään solussa ilman integroitumista.

Ruotsi:

Genvektor

Englanti:

(Gene) vector

Geenivektori eli geenikuljetin on geenitekniikassa käytettävä rakenne, jolla haluttu geeni voidaan kuljettaa solun sisään ja joko liittää solun perimään tai saada ilmentymään solussa ilman integroitumista.

Tavoitteena voi olla solun tai geenin toiminnan tutkiminen, geeniterapia tai muuntogeenisen organismin, kuten kasvin, tuottaminen. Harmittomaksi muokatut virusvektorit bakteeriperäiset plasmidit ovat yleisimmin käytettyjä geenivektoreita.

Selitys:

Lisätietoja: