top of page
Biotech Stories, News & Events

Lisää uutisia

Bioteknologia -  kestävän biotalouden mahdollistaja
17/06/24
Bioteknologia - kestävän biotalouden mahdollistaja
DelSiTechille merkittävä lisenssisopimus globaalin lääkeyhtiön kanssa
23/05/24
DelSiTechille merkittävä lisenssisopimus globaalin lääkeyhtiön kanssa
Ruokaa mikrobien avulla, biotekniikan seuraava aalto
09/05/24
Ruokaa mikrobien avulla, biotekniikan seuraava aalto
Apua lääkeinnovaatioiden kuolemanlaaksoon
16/04/24
Apua lääkeinnovaatioiden kuolemanlaaksoon

Suomalaisyhtiö Tenboron kehittää mullistavaa syöpähoitoa


Suomi on edelläkävijä syöpähoitoihin liittyvän tutkimuksen ja teknologian alalla. Väestön ikääntyessä uusien syöpätapausten määrä on kuitenkin kasvussa ja kilpajuoksu uusien hoitomuotojen kehittämiseksi kiihtyy. Käytetyimmät menetelmät syöpähoidoissa tällä hetkellä ovat leikkaushoito, solunsalpaajat, sädehoito ja erilaiset hormonaaliset ja immunologiset hoidot.


Radioaktiiviseen säteilyyn perustuva sädehoito on tehokas syövän hoitomuoto, mutta sen aiheuttamat sivuvaikutukset potilaalle voivat olla huomattavia. Mm. Suomessa ja Japanissa on vuosikymmenten ajan kehitetty tehokkaampaa tekniikkaa, joka mahdollistaa säteilyn tarkemman kohdistamisen ainoastaan syöpäkasvaimeen ja säästää siten ympäröivää tervettä kudosta. Tämä niin kutsuttu boorineutronikaappaushoito (BNCT) on osoittautunut erittäin lupaavaksi vaihtoehdoksi etenkin pään ja kaulan alueen vaikeahoitoisten syöpäkasvainten hoidossa, joissa esimerkiksi kirurginen toimenpide tai tavanomainen sädehoito ei ole mahdollista. 



Boorin pommitusta neutroneilla

BNCT, eli boorineutronikaappaushoito tai boorineutronisädehoito käyttää hyväkseen boori-10-isotoopin ominaisuutta kaapata neutroneja. Menetelmässä boori-10 viedään syöpäsoluihin, jonka jälkeen solut altistetaan matalaenergiselle neutronisäteilylle. Sen seurauksena boori-10:ssä tapahtuu fissio, eli ydinreaktio.Toisin sanoen booriatomi kaappaa neutronin ja halkeaa. Halkeamisen seurauksena muodostuva alfa-säteily kykenee tuhoamaan syöpäsoluja hyvin tarkasti, välttäen samalla ympäröivien terveiden solujen vahingoittumisen. Näin hoito kohdistuu vain haluttuihin soluihin, mikä tekee BNCT-hoidosta erittäin täsmällisen hoitomuodon.



Pitkä historia, uusi innovaatio

Ensimmäinen BNCT-hoito toteutettiin Yhdysvalloissa jo 1950-luvulla, mutta tuolloin hoito ei tuonut toivottuja tuloksia. Tämän jälkeen BNCT-hoitoa on kehitetty ja sovellettu eri maissa, kuten Yhdysvalloissa, Suomessa ja Japanissa. Menetelmän keskeinen haaste on kuitenkin alusta alkaen ollut boorin tehokas kuljettaminen syöpäsoluihin tarvittavan suurina pitoisuuksina. Boorin on oltava keskittynyt nimenomaan syöpäkasvaimeen, eikä sitä saisi juurikaan olla ympäröivässä kudoksessa tai verenkierrossa. Vuonna 2010 perustettu suomalainen yritys, Tenboron tarttui tähän haasteeseen ja aloitti työn paremman ratkaisun löytämiseksi. Yhtiön tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyi patentoitu boorinkuljettajamolekyyli, jonka avulla syöpäsolujen booripitoisuus saadaan merkittävästi aiempaa korkeammaksi. Tämän innovaation myötä BNCT-hoito on mahdollista toteuttaa entistä tarkemmin ja tehokkaammin,  mikä on hyvin lupaavaa syöpähoitojen kehityksen kannalta.


Vastoinkäymisiä ja onnistumisia

Suomessa hoidettiin vuosien 1999-2011 aikana kaikkiaan 249 potilasta BNCT-hoidolla. Hoidot toteutettiin menestyksekkäästi Helsingin yliopiston keskussairaalassa ja Otaniemessä, VTT:n tutkimusydinreaktori FiR1:ssä. Tulokset olivat hyvin lupaavia ja osalla potilaista kasvaimet hävisivät kokonaan. Näiden kokemusten innoittamana perustettiin myös Tenboron Oy. Valitettavasti alle kaksi vuotta yhtiön perustamisen jälkeen VTT päätti tutkimuksellisista syistä sulkea ydinreaktorin ja Tenboron menetti ainoan asiakkaansa.


Tenboronin tarina kuitenkin jatkui. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Juha Jouhki tuli alun perin sijoittajaksi mukaan yhtiöön henkilökohtaisen kokemuksen perusteella. Hänen ystävänsä isä oli aikoinaan saanut onnistuneesti BNCT-hoitoa Otaniemessä. Jouhki kuuluu myös Tenboronin suurimpiin yksittäisiin sijoittajiin ja tietää, että lääkealan pääomasijoitukset vaativat pitkäjänteisyyttä, eikä pikavoittoja ole tarjolla. Uskon tulevaan on oltava kova.


Vastoinkäymisistä huolimatta yhtiö jatkoi kehitystyötään, kunnes huippuunsa kehitetty kantajamolekyyli oli valmis patentoitavaksi vuonna 2016. Tenboron kehittämä boorinkantaja-aine on nykyiseen käytössä olevaan molekyyliin verrattuna merkittävästi tehokkaampi. Kun nykyinen boorinkantaja sisältää vain yhden booriatomin, on Tenboron onnistunut kehittämään molekyylin, jossa on peräti 2000 booriatomia.


Ensimmäinen vaihe meneillään

Tenboronilla on nyt meneillään ensimmäinen kliininen koe, jossa tutkitaan booripitoisuuksia kasvaimissa. Tutkimuksessa Tenboronin kantajamolekyyliä ruiskutetaan suoraan kasvaimiin, jotka leikataan seuraavana päivänä. Näin voidaan todentaa menetelmän mahdollistamat booripitoisuudet. Seuraavassa vaiheessa päästään kokeilemaan BNCT-hoitoa Tenboronin kehittämällä kantajamolekyylillä. Vaikka ensisijaisesti hoito suunnataan pään ja kaulan alueen kasvaimiin on mahdollista että hoitoa voidaan soveltaa myös muihin syöpiin.



Valoisa tulevaisuus

Vuosikymmenten ajan yksi boorineutronisädehoidon suurimmista rajoituksista on ollut neutronilähteen saaatavuus. Japanissa ja Kiinassa on tällä hetkellä ainoat hoitotoimenpiteisiin käytettävät neutronikiihdyttimet. 


Vaikka neutronikiihdytin on mittava miljoonaluokan investointi, on uusi hoitomuoto suhteessa muihin hoitokeinoihin potilaskohtaisilta kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyinen. Merkittävä etu on myös se, että hoito on potilaalle huomattavasti helpompi kuin invasiivinen leikkaushoito tai pitkä sytostaattihoito sivuvaikutuksineen. Boorineutronisädehoidon tehokkuus voi myös mahdollistaa sen, että vain yksi hoitokerta tuo toivotun tuloksen ja potilas voi päästä jopa samana päivänä työkuntoisena kotiin. 


Suomi on mukana alan kehityksen kärjessä. Meilahden sairaalakampukselle valmistui vuonna 2023 yhdysvaltalaisen Neutron Therapeuticsin neutronikiihdytin, ja kliiniset testaukset on tarkoitus aloittaa kuluvana vuonna. Tenboron päässee kokeilemaan Suomessa kehitettyä ja valmistettua kantajamolekyyliään ensimmäistä kertaa BNCT-hoidossa vuonna 2025. Parhaassa tapauksessa se voi viedä boorineutronisädehoidon aivan uudelle tasolle.

Comentarios


bottom of page