top of page
Biotech Stories, News & Events

Lisää uutisia

BioFinland-palkinto myönnetään vuonna 2024 FinVector Oy:lle 
11/04/24
BioFinland-palkinto myönnetään vuonna 2024 FinVector Oy:lle 
Kestävä biotalous edellyttää panostuksia myös biotekniikkaan
19/03/24
Kestävä biotalous edellyttää panostuksia myös biotekniikkaan
Suomalaisyhtiö Tenboron kehittää mullistavaa syöpähoitoa
06/03/24
Suomalaisyhtiö Tenboron kehittää mullistavaa syöpähoitoa
Biovian ja 3P Biopharmaceuticals yhdistävät voimansa ja perustavat 3PBIOVIANin (2)
01/02/24
Biovian ja 3P Biopharmaceuticals yhdistävät voimansa ja perustavat 3PBIOVIANin (2)

Kestävä biotalous edellyttää panostuksia myös biotekniikkaan



Suomen bioteollisuus ry:n puheenjohtaja ja entsyymituotantoon erikoistuneen Roalin toimitus- ja tuotantojohtaja Pekka Kekki on seurannut suomalaisen bioteollisuuden kehitystä aitiopaikalta jo yli 30 vuoden ajan. Vaikka Suomessa on vahva tutkimusperinne ja bioteollisuuden innovaatioita syntyy jatkuvasti, on niiden teollistaminen ja kaupallistaminen edelleen haastavaa. Korkeatasoisen tutkimuksen muuntaminen kaupallisesti kannattaviksi tuotteiksi vaatii uskoa, rahoitusta ja kärsivällisyyttä, muistuttaa Kekki. Prosessi on usein pitkä ja vaativa, ja siihen liittyy merkittäviä riskejä.


Roalin tie kansainväliseen menestykseen ei ole ollut helppo tai nopea, kertoo Kekki. Yritys käytti esimerkiksi melkein 15 vuotta teknologian kehittämiseen ja vankan perustan rakentamiseen. Kehitystyöhön käytetyt vuodet ovat mainio esimerkki biotekniikan alan haasteista. Menestyksellinen tutkimus- ja kehitystoiminta vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja investointeja ennen kuin tuotteet saadaan markkinoille.

Tänä päivänä Roalin asiakaskunta on kansainvälistä ja sen kehittämiä entsyymejä käytetään monella eri teollisuuden alalla.Vuodesta 2008 lähtien Roal on investoinut yli 100 miljoonaa euroa tuotantolaitoksiinsa Rajamäelle. Se on mahdollistanut tuotantokapasiteetin kasvattamisen ja tehnyt Roalista maailmanlaajuisesti merkittävän toimijan bioteollisuusmarkkinoilla.


Kestävää kehitystä tieteeseen perustuen

Biotekniikka tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä, mutta niiden hyödyntämiseksi tarvitaan tieteeseen perustuvaa, laadukasta keskustelua geenimuuntelusta, painottaa Kekki. Hänen mukaansa geenimuuntelulla on avainrooli teollisessa biotekniikassa ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä. Sääntelyn ja asenteiden tulisi perustua tieteelliseen näyttöön ja riskiarvioon, ei ideologisiin näkemyksiin, hän muistuttaa.

Bioteollisuudessa on merkittävä potentiaali vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten  ruokajärjestelmän kestävyyskriisiin tai ilmastonmuutokseen. Kekki käyttää esimerkkinä entsyymejä, joiden hyödyistä on jo paljon näyttöä. Entsyymien avulla on muun muassa saatu arkisista pesuaineista tehokkaampia alhaisemmissa lämpötiloissa. Tämä säästää energiaa ja vähentää niiden hiilijalanjälkeä. Toinen esimerkki on entsyymien käyttö elintarviketeollisuudessa. Kekki kertoo, miten entsyymien avulla voidaan puristaa enemmän mehua hedelmistä tai kuinka niillä voi parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä. Molemmat keinot tehostavat ruoantuotantoa ja vähentävät osaltaan ruokahävikkiä.


Biotekniikalla tärkeä rooli biotaloudessa

Aihe, josta Kekki toivoisi Suomessa puhuttavan enemmän on bioteollisuuden ja perinteisen metsäteollisuuden suhde. Vaikka meillä puhutaan paljon biotaloudesta, biotekniikan rooli jää tässä keskustelussa usein vähemmälle huomiolle. Biotekniikka voisi tarjota uusia innovatiivisia ratkaisuja perinteiselle teollisuudelle ja edistää kestävämpää taloutta, mutta tämä vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, hän huomauttaa.


Alan onnistumisia hidastavia pullonkauloja on Kekin mukaan muun muassa bioprosessiosaamisessa. Sitä tarvitaan, jotta osataan rakentaa ja operoida bioteknisiä tuotantolaitoksia. Suomessa on esimerkiksi monta lupaavaa uutta startuppia, joilla kaikilla on suunnitelmissa skaalata ylös tuotantoa pilot- ja tuotantomittakaavaan. 

Suomalaisen bioteollisuuden historiassa on nähty useita onnistuneita keksintöjä, mutta ne eivät aina ole johtaneet kotimaisen teollisuuden vahvistumiseen. Monet innovaatiot ovat päätyneet ulkomaisiin käsiin yrityskauppojen myötä. Suuremman mittakaavan teollinen toiminta onkin haastavaa Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Toisaalta esimerkiksi Tanskassa on onnistuttu tässä paremmin. Ehkä meidän tulisi pohtia mitä voisimme tanskalaisilta oppia, sanoo Kekki.


Comments